17/12/24 Misteli /Mistletoe

Misteli on perinteinen joulukoriste Englannissa ja Euroopassa. Suomessa misteli ei ole alunperin kasvanut, joten suomalaiseen jouluperinteeseen se ei oikeastaan kuulu. Viime vuosina sitä on kuitenkin tavattu lounaisrannikolta ja jopa Tampereelta. Niinpä suureksi hämmästyksekseni pystyin ostamaan misteliä Turun Vanhan suurtorin joulumarkkinoilta. Parhaiten mistelin löytää luonnosta näin talviaikaan, kun puissa ei ole lehtiä.

Misteli eli euroopanmisteli on nimittäin ainavihanta pensasmainen puoli-loiskasvi, joka elää isäntäpuun oksilla. Isäntäkasveina voivat olla ainakin omenapuu, orapihlaja, vaahtera, lehmus, pihlaja, haapa, poppeli ja joskus harvoin tammi. Misteli saa osan vedestä ja ravinteista isäntäpuulta, mutta käyttää myös fotosynteesiä . Se muodostaa pallomaisia kasvustoja puun oksille, jossa sen imujuuri tunkeutuu isäntäpuun ohuen kuoren läpi puun sisään. Mistelin pitkulaiset lehdet ovat pareittain ja marjat ovat vihertävän valkoisia, kukat ovat keltaiset. Hitaasti kasvava misteli on Suomessa vielä hyvin nuori tulokas, joten tarkkaan ei vielä tiedetä onko se meillä haitallinen vieraslaji vai ei. Ilmeisesti se on kuitenkin tullut Suomen luontoon jäädäkseen. Misteli luetaan varpukasveihin, joten sen kerääminen vaatii maanomistajan luvan. Mistelin kaikki osat ovat erittäin myrkyllisiä ihmisille ja lemmikeille. Linnut kuitenkin voivat sitä syödä ja paikoin se onkin tärkeä lintujen ravintokasvi. Misteliin liittyy paljon taruja ja uskomuksia. Lapsena Asterixia lukeneet muistanevat että druidi Akvavitix keräsi tammimetsistä misteliä kultaisella sirpillä keittääkseen siitä taikajuomaa, joka antoi yliluonnolliset voimat.

Mistelin erikoinen kasvutapa on kiehtonut ihmisiä ja innoittanut monenlaisien uskomusten ja tarinoiden syntyyn. Mistelillä kerrotaan olevan erilaisia taikavoimia. Joissakin tarinoissa se on rakkauden yrtti, joissakin tuo hyvää onnea. Katolisen kirkon uskomusten mukaan se on paholaisen siemen, koska se suosii isäntäkasvina omenapuita (tiedättehän, Aatami, Eeva ja omena…). Misteli on kuitenkin vanha rohdosyrtti. Jo antiikin Roomassa sitä käytettiin sairauksien hoitoon ja hyvän onnen tuomiseen. Saturnalian aikaan sillä koristeltiin koti. Keski-Euroopassa sillä karkotettiin pahoja henkiä ripustamalla sitä oviaukkoon. Joulun aikaan kehotetaan suutelemaan mistelin alla hyvän onnen ja hedelmällisyyden takaamiseksi. Tämä uskomus lienee lähtöisin kelttien druideilta, tosin suutelu mistelin alla liitettiin uskomukseen vasta paljon myöhemmin. Keltit käyttivät sitä koristeena ja antoivat misteliä myös lahjaksi.

Englannissa misteli on suosittu koristekasvi ja se kasvaakin lähes koko IsoBritannian alueella. Ainavihantana se on erinomainen talven koristekasvi. Joulun aikaan misteli usein sekoitetaan orjanlaakeriin, toiseen suosittuun ainavihantaan joulukasviin. Orjanlaakerilla eli piikkipaatsamalla on tummanvihreät kiiltävät, teräväkärkiset lehdet ja punaiset marjat. Nyt kun misteli näyttää pärjäävän myös Suomen luonnossa, olisi hauska kokeilla sen kasvattamista itse. Arveluttaa kuitenkin sen mahdollinen riski muuttua haitalliseksi vieraslajiksi. Se voi nimittäin pahasti levitessään tappaa isäntäpuunsa.

Mistletoe is traditional Christmas decoration in England and Europe. In Finland mistletoe is not originally part of Christmas tradition, because it hasn’t been growing here. However during past couple decades it’s been found in southwest coast and even inland in Tampere. So I was surprised to be able to buy some from Turku Christmas market. Autumn and winter are the best times to find mistletoe in nature, when trees don’t have leaves.

That is because mistletoe is evergreen semi-parasitic plant, which grows on trees. Trees that work as hosts for mistletoe are forexample apple, hawthorn, maple, rowan, ash, poplar, sometimes oak. Mistletoe gets the water and nutrients from the host tree, but also uses photosynthesis to get nutrients. It grows in ball-shaped bushes on tree branches and grows roots through the thin bark of the tree. Long leaves are in pairs and berries are greenish white, flowers are yellow. Mistletoe is newcomer in Finland, so it’s not clear yet if it’s going to be invasive species or not. Apparently it has come to Finland to stay. Mistletoe is considered a twig so according to Finnish law you are not allowed to pick it without landowners permission. It is also very poisonous to humans. However birds can eat it, and in some areas it is very important food source for wildlife. There are lot of stories and believes related to mistletoe. If you have been reading Asterix as a kid, you probably remember that druid Getafix used to harvest mistletoe from oak trees with his golden sickle, to make potion which gave supernatural powers.

Mistletoes unusual way of growing has fascinated people for centuries and has caused all kind of believes and myths to appear. Plant supposedly has mystical powers. In some stories it’s a herb of love, in some it brings good luck. In Catholic church it’s believed to be devil’s seed, because it prefers to grow on apple trees (you know, Adam, Eve and the apple…). Mistletoe is old medicinal herb. People used it as early as in Antique Rome for treating ilnesses and to bring good luck. During Christmas people are urged to kiss under mistletoe, to guarantee good luck and fertility. This belief is probably originating to Celts, however the kissing was added to it much later. Celts used mistletoe as decoration and also gave it to each other as gifts.

In England it is popular decoration because it does grow in almost everywhere in Great Britain. As evergreen plant it is fantastic decoration on a season when most plants have died. During Christmas however it’s often confused with common holly/English holly, another popular evergreen Christmas decoration. Holly has dark green, shiny and spiky leaves and red berries. It would be fun to try to grow mistletoe in our own garden, however I have mixed feelings because of the possible risk of becoming invasive species. After all it can kill the host tree, if the tree gets overinfested with it.

Misteli on minusta kaunis, epätavallisen näköinen kasvi. /
I think mistletoe is beautiful, unusual looking plant.

4 Comments Add yours

  1. biloba says:

    Minäkin olen suunnitellut mistelin kasvatusta, ostin kukkakaupasta oksan pari vuotta sitten, mutta unohdin kokeilla. Pakkassää ei ole se paras aika, mutta jos olisi leuto talvi, ehkä onnistuisi. Kokeilen muutenkin kaikkea eksoottista pihalla; murattia, ginkgoa, katsuraa, viiniköynnöstä ja tulppaanipuuta. Sinisade ei ole onnistunut monista kokeiluista huolimatta.

    1. Meri says:

      biloba – Mistelin marjat kypsyvät kaiketi vasta kevättalvesta. Eli nämäkin marjat ovat luultavasti vielä liian raakoja. Luin jostain että paras kylvöaika olisi maalis-huhtikuussa ja kylvö pitäisi tehdä tuoreilla, vasta poimituilla marjoilla.
      Itse olen sen verran laiska että en jaksa kamalasti haaskata aikaa ja rahaa sellaisiin kasveihin joiden menestyminen on enemmän sattumaa. Sinisade olisi upea, mutta kolmosvyöhykkeellä se ei todennäköisesti menesty. Itselleni on tuo laventeli jo melko haastava, vaikka sen kyllä pitäisi täälläkin hyvällä paikalla menestyä. Taas on yksi taimi kokeilussa havunoksa- ja lehtikasan alla. Keväällä nähdään miten kävi. Talvet ovat kyllä olleet viimevuosina niin ankaria että monet varmatkin kasvit ovat heittäneet talvella henkensä.

  2. biloba says:

    Olikohan kolmas vai neljäs laventeli, joka vasta suostui talvehtimaan pihalla. Siemenistä kasvatettu, joten rahaa ei palanut. Yleensä jos kasvi selviää ensimmäisestä talvesta ja ehtii tehdä hyvät juuret, niin selviytyy jatkossakin. Ykkösvyöhykkeellä ongelma on toisinaan melko leuto talvi ja lumen tuoman suojan puute. Toisaalta pitkä lämmin syksy harhauttaa kasveja eivätkä ehdi valmistautua talveen.

    Joten onnea laventelin kasvatukseen!

    1. Meri says:

      biloba – Kiitos, tämä taitaa olla kolmas laventeli-kokeilu. Viime keväänä kasvatin myös siemenestä, mutta niistä ei tullut viittä senttiä korkeampia kun unohdin jatkuvasti kastella niitä, niin ostin sitten myöhemmin kesällä valmiin puskan. Ensi keväänä uusi yritys kylvöillä. Ja pidetään peukkuja talvehtivalle. Laitoin sille syksyllä katetta ennen lumen ja pakkasten tuloa, jospa se suojaisi kylmältä jos sattuu että lumet sulaa jossain vaiheessa kokonaan tai muuten tulee vähäluminen talvi ja kovat pakkaset. Mulla oli keväiset pääsiäisnarsissien sipulit loppukesän ulkona rappusella ja kun olin laittamassa lokakuussa niitä maahan huomasin että ne oli alkaneet versoa. Eli todellakin kasvit on ihan sekaisin vuodenajoista näin leutojen ja pitkien syksyjen vuoksi. Muutamassa muussakin kasvissa huomasin uutta verson alkua syyshommia tehdessä.

Don't be shy, leave a message! / Älä ujostele, jätä viesti!

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.