Kissapostaus oli joulukalenterin toivelistalla, joten täältä pesee ja linkoaa. Viime vuoden joulukalenterissa esitelty kissakolmikko Yoda, Rico ja Lux on kotiutunut hienosti meille. Kaikilla on ihmisten kissakaverina olemisessa opeteltavaa, mutta etenkin Yoda ja Rico ovat jo edistyneetkin sillä saralla kovasti. Sisaruskolmikon yhteiselo Nyx-kissan kanssa ei ole lähtenyt ihan niin ruusuisesti sujumaan kuten toivoimme. Vielä ei kuitenkaan luovuteta vaan totutellaan rauhakseen.

Kaikilla kolmella sisaruksella, mutta etenkin Ricolla oli hellyysaggression oireita. Tämä ilmenee puremisena ja raapimisena silloin kun kissa on saanut tarpeekseen rapsutuksista eikä oikein osaa suhtautua tai kun se odottaa kovasti saavansa ruokaa. Rico on edistynyt tässä kovasti ja hellyysaggressiota ilmeneekin nykyään harvakseltaan. Ruokailuun liittyvät aggressiot, eli jalkojen pureminen on vähentynyt tämän kesän ja syksyn aikana huomattavasti. Ylipäätään ruokailuun liittyvät ongelmat ovat tämän syksyn myötä vähentyneet. Tämä kolmikko kun on ahnettakin ahneempi, joten mikään ihmisten ruoka ei säästy näiltä herkkusuilta. Tilaisuuden tullen syödään leivät, pullat, perunalastut, keitetyt vihannekset, jopa jauhopussin sisällöt ja etenkin kaikki lihaisampi tarjottava. Ne napataan vaikka suoraan ihmisen lautaselta tai kädestä, jos mahdollista. Myöskin ihmis- tai eläinruuan aromein kuorrutetut elintarvikepakkaukset maistuvat näille kauhukolmosille. Ruuan toivossa nämä veijarit oppivat avaamaan kaapinovia ja niinpä meidän roskiskaappimme onkin salvattu nahkaremmillä jota ne eivät vielä ole oppineet avaamaan.

Kolmikko on todellakin hyvin oppivainen. Parissa kuukaudessa ne oppivat avaamaan magneetilla suljettavan verkko-oven ja puolessa vuodessa huoneita erottavan välioven, kahvaan hyppimällä. Äitini vitsailikin että jos hyvin käy niin pian ne oppivat myös tiskaamaan. No tavallaan ne osaavat sen jo, koska kaikki pöydille jääneet astiat nuollaan kyllä puhtaaksi viimeistä murua ja kastiketippaa myöden.

Kukin kissa on omanlaisensa persoona. Yoda on uteliain ja ystävällisin, on ensimmäisenä tutkimassa ostoskassit ja tervehtimässä. Yoda viihtyy hyvin sylissä ja kehräys alkaa välittömästi kun alkaa silittää. Yoda on myöskin vaativin, sillä se kyllästyy äkkiä ja vaatii jatkuvasti jonkinlaista aktivointia. Koska joudumme toistaiseksi vielä erottamaan kolmikon Nyx-kissasta, Yoda onkin yleensä se joka hyppii ovenkahvaan ja vaatii päästä ulos huoneestaan, jopa silloin kun me olemme siellä samassa huoneessa kissojen kanssa. Yoda nimittäin tietää että oven takana on herkkutarjoilu, eli Nyxin kuivamuonakippo josta on hirmu helppo varastaa suuntäydeltä nameja.

Rico on luultavasti arin vaikka on kolmikon kookkain. Rico on myöskin se joka vähiten tulee toimeen Nyxin kanssa. Rico haluaisi jatkuvasti olla toisen kissan lähellä, mutta se johtaa pieniin yhteenottoihin jopa sisarusten välillä, Nyxistä puhumattakaan. Rico myös haastaa sisaruksia jatkuvasti läpsimällä niitä ohi kulkeissa, mutta etenkin ruokaa odottaessaan. Näkemämme perusteella Rico voisi mielestämme sopia parhaiten kodin ainoaksi kissaksi vaikka Pesun adoptioehtona olikin että Rico adoptoidaan vain jommankumman sisaruksen kanssa. Rico rakastaa silityksiä ja paijausta, mutta hellyysaggression ja arvaamattomuuden vuoksi silittäminen pitää tehdä tietyllä tavalla, mieluiten ei koskaan suoraan edestä päin. Rico on myös kova poika puskemaan. Ricolla on lempilelu, ladattava kalan muotoinen, sätkivä pehmolelu. Sitä se kanniskelee ja maukuu kun haluaa leikkiä. Kun lataus loppuu kalasta se ei ole hyvä juttu ja siitä ilmoitetaan kovaäänisesti maukuen.

Lux on koko kolmikon pienin, tyttö joka kulkee omia polkujaan. Lux on erittäin utelias ja vähän jopa rauhaton. Lux tykkää myös olla sylissä mutta ei malttaisi olla paikallaan vaan haluaa jatkuvasti tutkia paikkoja ja hyöriä ja pyöriä. Lux näyttää naamavärityksensä vuoksi hirmu viattomalta pikkukisulta, mutta usein se on juuri Lux joka yllyttää poikia pahuuksiin, kuten kiipeilemään kaappien päälle ja varastamaan tähteitä roskiksesta.

Nyx on ollut meillä nyt kolme vuotta. Tässä kesässä ja syksyssä on ollut jotakin maagista sillä Nyx on edistynyt aivan valtavasti. Meille tullessaan se oli kissa jota ei voinut lainkaan koskea ja enimmän aikaa se piilotteli raapimispuun ylimmässä riippumatossa korvat luimussa. Edelleenkin Nyx on arka ja väistää ihmisiä hyvin nopeasti huonekalujen alle. Nyt se kuitenkin uskaltaa jo rennosti torkkua pesässään kun tulee vieraita eikä ryntää piiloon sohvan tai gramofonin alle. Alkusyksyn aikana on myös tapahtunut huomattava käänne sillä Nyx on tottunut silittämiseen. Meille on muodostunut eräänlainen kissa-rutiini. Aamulla kun heräämme, Nyx hyppää sängylle, heittäytyy pitkäkseen ja alkaa kiehnätä itseään peittoon. Se tarkoittaa sitä että nyt pitää silittää. Aluksi se tarkoitti sitä että käsivarret alkoivat vähitellen peittyä verinaarmuihin. Nyx ei nimittäin edelleenkään pidä koskettamisesta. Vaikka se niin selvästi hakee rapsutuksia, murhatumpusta tulee edelleen melko usein. Sama rutiini toistuu iltasella nukkumaan mennessä. Jos istun sängyllä tekemässä jotain enkä huomioi kissaa mitenkään, se tulee lähemmäs ja joskus jopa nojautuu minua vasten silityksien toivossa. Nyxiä, kuten Ricoakin, pitää silittää tietyllä tavalla. Pienin riski saada kynsistä on kun antaa kissan kellahtaa kyljelleen tai selälleen ja rapsuttaa korvan takaa tai leuan alta. Nyx on alkanut myös nukkua meidän kanssa sängyssä, se ei olisi vielä puoli vuotta sitten tullut kuuloonkaan.

Sellaisia kissakuulumisia meillä. Tylsää hetkeä ei ole, siitä pitää tämä nelikko huolen. Kissoilla toki riittää vanhassa talossa tutkittavaa ja puuhaa. Eräänä aamuna löysin nimittäin kolmikon huoneesta lattialta hiiren hännän. Sellaisen oikeasta hiirestä peräisin olevan. Olivat siis pyydystäneet huoneeseen erehtyneen hiiriparan ja syöneet sen niin että vain häntä jäi jäljelle. Cation rakentaminen valitettavasti tänä kesänä jäi meiltä puolitiehen, mutta elätellään toiveita ensi kesästä. Sitten kissojen elämäkin nousee aivan uudelle tasolle kun pääsevät nuuskimaan ulkoilmaa. Jos nyt uskaltavat sitä ylipäätään käyttää. Kolmikolla kesti melkein vuosi ennekuin tajusivat että ulkona liikkuu lintuja ja oravia joita voi kyttäillä ikkunan läpi.

Cat post was on the Christmas calendar request list, so here it comes. Last years Christmas calendar I introduced you to Yoda, Rico and Lux. They have now become members of our family. They all still have much to learn about living with hoomans, but especially Yoda and Rico have come a long way since. Them living with Nyx hasn’t really been as rosy start as we were hoping for though. But we are not giving up yet.

All three siblings, but especially Rico, had tenderness aggression symptoms. That caused biting when they have got enough of cuddling and don’t really know how to handle it or are excitedly waiting for food. Rico has advanced a lot and these days aggressions only occur rarely when I’m petting Rico. Food related aggressions, like biting the feet, has been reduced a lot this summer and autumn. Generally the problems while feeding times have reduced a lot this Autumn. These three cats are so greedy, nothing can be left out on counters. Of the opportunity rises, they will eat anything from buns and breads to crisps, cooked vegetables and even flour from flour bag, not to mention more meaty options. They will grab them directly from your plate or hand, if possible. Also any food packaging, smelling like food will get eaten. When searching for something to nibble, they have also learned to open cupboards. So we have to close our bin with leather strap to keep them out of there.

Triplets certainly is learning easily. In couple of months they learned to open net door, closed with magnets. In six months they learned to open the door between rooms, just by jumping on the handle. My mum made a joke that perhaps soon they also learn to do dishes. Well, in a way they already do that, because if any dishes left on counters, will be licked squeaky clean.

They all have individual personalities. Yoda is very nosy and friendly. He is the first to investigate the shopping bags and greet you. He likes staying on lap and starts purring straight away when you start stroking him. He is also the most demanding, he gets fed up quickly and requires activities all the time. Because we have to separate them from Nyx still, he is usually the one jumping on the door and demanding to get out. Even when we are in the same room. That’s because Yoda knows that there are treats available in the other room. It’s Nyx’s dry food bowl, and it’s really easy to steal treats from that if you can just get the door open.

Rico is probably most sensitive and easily spooked, even though he is biggest of them lot. He is also the one who gets along Nyx the least. He would like to be nearby another cat all the time, but that leads into incidents, even with siblings, not to mention Nyx. Rico also challenges other siblings by slapping them when they walk past, especially when they are waiting to be fed. Base don what we have seen, Rico would best suit into the only cat of the family, even though the terms of adobtion demanded that he would only be adobted with either of the siblings. Rico loves fusses, but due to tenderness aggression, it needs to be done certain way, never directly from the front. Rico also loves to headbutt things. Rico has favourite toy, rechargeable wiggly fish. When he want’s to play, he carries that around and meows. When the fish goes flat, he notifies of it by meowing loudly.

Lux is the smallest, girl who walks her own paths. She is very nosy and even a bit restless. Lux also likes to sit on the lap, but she is too lively to stay put and loves to just roam around and twist and turn. Due to the colouring on her face, she always looks very innocent little kitty, however we are sure it’s her who often instigates boys into mischief. Like climbing ontop the cupboards or stealing leftovers from the bin.

We have had Nyx three years now. There’s been something magical this Summer and Autumn, because Nyx has advanced a lot. When she came to us, she was a cat who could not be touched at all. Most of the time she was hiding on the top hammock of her scratching post, with flat ears. Still she is quite shy and prefers to run under the furniture when humans walk towards. However now she does not hide when we get guests, but sleeps calmly in her nest. In early Autumn there was also a change on the handling. She is now more comfortable at touching. We now have a little cat routine. When we get up in the morning, she jumps on the bed and lies down , waiting for fussing. Then we must fuss her. At first it meant that our arms were full of scratches. She still does not like touching, but she absolutely loves fusses. Same routine happens also in the evening when we go to bed. If I sit on the bed and ignore her, she even comes closer and leans towards me to get the attention. Just like Rico, Nyx must be fussed in specific way. Least risk on getting scratches is when you rub around her ears or chin. Nyx has also started to sleep with us on the bed. Six months ago that wouldn’t happen at all.

So yeah, those were our cat news. It doesn’t get boring in our household, this lot makes sure of that. Cats have lots to do and investigate in the big old house. One morning I found a mouse tail from triplets room. I mean from real mouse. So cats must have caught and ate a mouse which made a mistake on coming inside. Unfortunately we weren’t able to finish the catio past summer, but let’s hope we will succeed next summer. Then there is even more adventure on our cat’s life when they are able to go out and sniff the air. If they aren’t too shy to use it. It took them almost a year untill they noticed that hey, there is birds and squirrels outside and you can see them through the window.