Pölhölästä päivää. Yllätyttekö jos kerron että olin taas kurssilla. En minäkään. Tällä kertaa kävin oppimassa kehräystä. Kurssi oli säästösyistä pituudeltaan vähän alimitoitettu siihen nähden mitä kaikkea siellä olisi voinut opetella, joten keskittyin vain yhteen tekniikkaan, vaikka olisin halunnut opetella myös muita tekniikoita.

Kehräyskurssilla käytiin nopsasti läpi termit, langan kierteet ja villan ja pellavan käsittely ja sitten keskityttiin kehräämiseen. Kehrätä voi sekä rukilla että värttinällä. Värttinän opettelu jäi nyt tosiaan ajanpuutteen vuoksi toiseen kertaan sillä ihastuin rukilla kehräämiseen niin paljon. Olin kuvitellut sen olevan jotenkin kamalan monimutkaista ja monivaiheista. Ei se sitten ollutkaan. Yksinkertaisuudessaan lampaasta kerittyä villaa asetellaan karstan piikkien päälle ohueksi kerrokseksi. Sitten se karstataan, eli ikäänkuin kammataan, jolloin kaikki villan karvat asettuvat samaan suuntaan. Karstattu villalevy muotoillaan ilmavaksi pötkyläksi josta kuidut helposti lähtevät muodostumaan langaksi. Karstauksessa myös irtoaa villasta roskaa ja pieniä kakkakikkareita. Totesin heti käytännössä että mitä huolellisemmin karstaus on tehty, sitä helpompaa kehrääminen on ja sitä ohuempaa lankaa voi kehrätä ilman möykkyjä.

Kehrääminen rukilla on aika monotonista, mutta meditatiivista puuhaa. Ajatukset eivät kumminkaan voi siinä harhailla, sillä muuten langasta ei tule tasaista, kierrettä tulee liikaa tai liian vähän, lanka katkeaa tai menee mutkalle. Rukin poljenta antaa tasaisen rytmin ja rukin hiljainen hurina rauhoittaa keskittymään. Samalla näkee kun lanka sujahtaa rukin rullaan. Käyttövalmista se ei silti vielä ole. Seuraavaksi lanka vyyhdetään ja pestään, sillä kehrätessä villa on likaista. Villassa on myös paljon sen luontaista rasvaa, lanoliinia. Kädet jäävät siis kehräyksen jälkeen hyvin rasvatuiksi ja pehmeiksi, joskin vähän haiseviksi. Lanoliini on paljon kosmetiikassa käytetty raaka-aine, mutta myös yksi niistä herkimmin allergisoivista. Lankavyyhti pestään useampaan kertaan kunnes vesi on kirkasta ja sen jälkeen huuhdotaan. Kehräystarkoitukseen voi ostaa myös valmiiksi värjättyjä villakuituja joista lika on pesty pois ja lanoliinikin suurimmaksi osaksi hävinnyt.

Kehrätessä syntyy kertaamatonta, eli yksisäikeistä lankaa. Langan voi toki käyttää kertaamattomanakin, rukilla käsin kehrätessä lankoihin tulee melko tiivistä kierrettä. Vielä kestävämpää siitä tulee kerrattuna. Kertaamattomia lankoja voidaan kerrata yhteen jolloin saadaan paksumpaa ja kestävämpää lankaa. Kertaamalla voidaan tehdä langoista myös monivärisiä esim yhdistämällä valkoista ja harmaata villalankaa. Kertaaminen jäi tällä kertaa kokeilematta, mutta sitä pystyn testaamaan myös omin avuin.

Meikäläisellä lähti taas vähän mopo käsistä, kuten usein tapana tuppaa olemaan. Kurssi kesti perjantai-illan ja lauantaipäivän ja jo sunnuntaina meikäläinen oli käynyt hankkimassa itelleen oman rukin. Että näin. Nopeat liikkeet on näyttäviä.

Howdy doody from Loonyville. Are you going to be surprised if I tel you that I was again at workshop. Neither do I. This time I went to learn yarn spinning. Unfortunately workshop a tad short for all the things you could learn there, so I concentrated on just one thing, even though I wanted to learn other stuff too.

On this spinning workshop we shortly went through the terms, yarn twists, handling wool and linen. And then we just concentrated on spinning. Spinning can be done either with spinning wheel or spindle. I had to leave learning the spindle for another time, there just wasn’t enough time. And I loved spinning with wheel so much, I wanted to do that as much as I could. I thought it would be something very tricky and complicated. But no, it actually wasn’t. In it’s simplicity you take sheered bundle of wool and spead it ontop the spikes of card. Then you just comb with the cards so that all wool fibers align. Carded wool is then formed into very loose roll, which easily forms yarn when spinning. Carding also removes small pieces of hey, poop and other dirt particles. I realised pretty much straight away in practice that the more carefully you do carding, the easier it is to spin.

Spinning with wheel is quite monotonic, but meditative. You can’t allow your thoughts to roam free though, otherwise you get lumps on the yarn, it becomes too twisted or too loose, yarn snaps etc. Pedaling your spinning wheel gives rhythm to the work, quiet whirring of the wheel calms down and helps you concentrate. At the same time you see how the yarn slowly moves onto the roll. Yarn is not ready to use though. Next it needs to be washed, because it is dirty when it’s spun. Wool also has lots of natural fat, lanolin. So spinning leaves your hands well moisturised and soft, though a bit stinky. Lanolin is used a lot in cosmetics, but it is one of the biggest allergens. Bundle of yarn is washed untill water is clear and then rinsed. You are also able to buy washed and dyed wool fibers for spinning.

Spinning creates 1-ply yarn, which you can use as is because twist often is quite tight. However you can also make yarns with 2- or more ply. That makes yarns more durable and thick. By adding more ply, you can also create multicoloured yarns. This time I didn’t have time to try out 2-ply yarns, but that I am able to try out myself.

Yeah, things kind of got out of hand, like they often do with me. Workshop lasted one Friday evening and five hours on Saturday and already on Sunday I had bought my very own spinning wheel. So there. Fast moves are showy.