Taidetta kodissa / Art at home

on

En muista nyt yhtäkkiä olenko tullut maininneeksi että kotimme alkuperäinen perhe oli melko taiteellinen. Rouva joka täällä asui lähes koko elämänsä oli kuulemma melko omintakeinen taiteilijaluonne. Hän oli valinnut talon värimaailman persoonalliseen tyyliinsä, siksi talo on mintunvihreä, kuisti kelta-vihreä jne. En tiedä maalasiko rouva itse kovin paljoa, mutta erityisesti perheen poika maalasi ja talossa onkin edelleen neljä hänen maalaustaan. Valitettavasti Raimo kuoli melko nuorena, mutta taide jää elämään. Tauluista kuvastuu kukaties rakkautta ja jonkinlaista seesteisyyttä kaivannut mutta ahdistuksensa ja yksinäisyytensä vangiksi jäänyt persoona. Talon meille myynyt henkilö (joka ei siis ollut talossa asunutta perhettä) kertoi ettei pidä tuosta vankilassa itkevästä miehestä ja olikin peittänyt sen sermillä koska teos on ruuvattu kiinni seinään. Epäilen vahvasti että nämä taulut jäivät taloon koska omistaja ei pitänyt niistä, sillä muut taulut hän vei mennessään.

Olemme miettineet Raimon taulujen mahdollista lahjoitusta johonkin museoon. Emme kuitenkaan ole asiassa vielä edenneet suuntaan tai toiseen, vaikka ITE Satakunnassa kartoitus-projektin tutkijat kävivätkin tauluja katsomassa viime vuonna. Yhden taulun haluan Raimolta joka tapauksessa säästää taloon. Myrskyinen synkkä maisema viehättää minua jostakin syystä ja siksi myrskymaisema saakin nyt kaverin toisesta maisemasta. Harmaasävyinen, taiteilija Petra Innasen Lofooteilla maalaama teos on melko suurikokoinen, joten se joutuu etsimään paikkaansa vielä jonkin aikaa. Taulussa on myös erikoisuus joka tekee siitä vielä erityisemmän. Rannalla jossa Petra oli maalaamassa, juoksenteli koira ja se päätti juosta suoraan kostean maalauksen päältä jättäen tassunjälkensä taulun pintaan.

Omaa paikkaansa etsii myöskin vuosia sitten saamani vanha vesiväri- tai guassi-maalaus. Se oli vuosia vain kansiossa säilössä, mutta viime aikoina olen pitänyt sitä esillä, vaikka siinä ei vielä ole edes kehyksiä. Jotenkin minusta tuntuu että vasta nyt tämäkin teos on saapunut paikkaan jonne se kuuluu, taiteen kotiin. Ehkä joskus rohkeutta on sen verran että ripustan myös omia teoksiani näkyville.

Löytyykö sinulta kotoa taidetta ja millaista?

I don’t remember from the top of my mind if I have mentioned before that family who lived in our house, was quite artistic. Old lady who lived here almost whole of her life, was quite excentric artistic person. She chose the colours of the house to match her personality, mint green, bright yellot, pale green etc. I don’t know how much she painted herself, however her son was a painter and there are still four of his paintings in the house. Unfortunately Raimo died quite young, but the art lives on. Those four paintings display a portrait of person who perhaps longs for love and some sort of clarity, however is captured by his anxiety and loneliness. Person who sold the house to us (who was not a member of the family) told us that she does not like the crying man in the prison and they covered it with folding screen. Painting is screwed to the wall so it is not that easy to remove. I strongly suspect that they didn’t like any of these paintings because they were left behind. All other paintings they took with them.

We have been thinking perhaps donating these paintings to a museum. However we have not proceeded on that plan yet, even though local SelfMadeArt project visited us to see the paintings last year. One painting from Raimo I want definitely keep in the house. Stormy scene is somehow appealing to me and for that reason it now has companion. Gray scene, painted in Lofoten by artist Petra Innanen, is quite large painting so it’s still looking for location in the house. This piece of art has quite special feature which makes it even more special to me. On the beach where Petra was painting, had a dog running around and it decided to run ontop of the wet painting, leaving it’s paw prints on it.

I also have old water colour or gouache painting, which was given to me years ago. It was long time just inside a folder in store, but recently I have kept it on display, even though it doesn’t even have frame. Somehow I now feel that it has finally reached a place it belongs to, home of art. Perhaps one day I have the courage to display my own art too.

Do you have art at home and what kind?

Tulkitsen tässä olevan kaksi joutsenta, liekö joutsenten reitti innoittanut tähän maalaukseen. /
I assume these are two swans, I wonder if the swans annual migration over the house inspired this painting.
Maisema ja itkevä mies vankilassa. Valitettavasti teoksissa ei ole vuosilukuja. /
Scenery and crying man in prison. Unfortunate thee is no year on any of these paintings.
Myrskyinen maisema on teoksista ainoa joka on kehyksissä ja lasin takana. /
Stormy scenery is the only one framed and behind glass.
Lofootit, Petra Innanen, 1990-1991
Lofoten by Petra Innanen, 1990-1991
Taiteilijakoira ilmiselvästi halusi jättää oman panoksensa teokseen. /
Artist dog obviously wanted to leave their mark too.
Alaston nainen Pariisissa, 1956 /
Nude lady in Paris, 1956

2 Comments Add yours

  1. Hehkuvainen says:

    Lapsuudenkodissani on aina ollut taidetta seinällä. Setäni oli kuvataiteilija, ja seinillä oli hänen teoksiaan sekä muidenkin taiteilijoiden teoksia. Siskostani on kasvanut taiteen arvostaja ja kerääjä, ja minäkin kyllä tykkään hienoista kuvista, mutta jotenkin on käynyt nyt niin, että kotonani ei ole seinillä yhtään valitsemaani kuvaa. O_o

    Ehkä jonain päivänä satsaan johonkin puhuttelevaan taideteokseen, mutta en etsi sellaista sijoituskohdetta aktiivisesti. En suhtaudu taiteeseen intohimoisesti, mutta siinä mielessä vakavasti kylläkin että ihan mitä tahansa ei voi seinälleen ripustaa. Taide on jotenkin tosi henkilökohtaista ja haluan että minulla on erityinen suhde tauluihin joita seinälleni laitan.

    Jotenkin ihan supersöpö toi koiran jälki taulussa. :D

    1. Rhia says:

      Hehkuvainen – Meillä ei ollut lapsuudenkodissa oikeastaan mitään maalauksia. Joku 50-luvun heinäseiväs- tai viljakuhilas-maalaus saattoi olla. Seinillä oli enimmäkseen vain valokuvia ja seinävaatteita. En pidä taidetta sijoituskohteena, ei minulla ole sellaiseen oikein varaakaan. Valitsen mieluummin edullista kirppistaidetta joka miellyttää omaa silmääni. Tämä Innasen teos on siinä mielessä harvinainen hankinta että vastaavaa ammattitaiteilijan teosta tuskin tulee kovin pian hankittua lisää. Olet oikeassa, taide on melko henkilökohtaista, ei sitä pidä hankkia sattumanvaraisesti, vaikka meille tämä pieni kokoelma päätyikin melko sattumankaupalla.

Leave a Reply to RhiaCancel reply

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.