Kansallispuvussa-roadshow

on

Kun tuo elämä käy muuten hyvin äkkiä tylsänpuoleiseksi, niin kävin taas vähän häröilemässä lavalla. Mari Varosen aloitteesta lähtenyt Kansallispuvussa-roadshow sai päätöksensä lauantaina Suomen suurimmassa käsityötapahtumassa, Kädentaidot-messuilla Tampereella. Viralliseen Suomi100-juhlaohjelmaan kuuluvan tapahtuman lavalla nähtiin satakunta suomalaista ja suomenruotsalaista pukua. Oli upeaa nähdä niin paljon kansallispukuja yhdessä ja joukkomme oli varsin vaikuttava. Itse sain kunnian edustaa mummuni 80-luvulla valmistamassa, nyt siis jo yli 30-vuotiaassa Kaukolan puvussa. Olen kirjoittanut kansallispuvusta blogiin viimeksi vuosi sitten itsenäisyyspäivänä. Yksityiskohtakuvia löydät sieltä.

Olin pukeutuneena kansallispukuun koko päivän ja messuilla kierrellessä sain myös vastailla ihmisten kysymyksiin itse näytöksestä ja omasta puvustani. Kiinnostusta selvästi oli, tosin tältä osin nuoriso loisti poissaolollaan. Olisin mieluusti kertonut kansallispuvuista myöskin nuoremmille. Kaukolan puku on yksi suosituimmista kansallispuvuista. Se on koottu vuonna 1921. Pukuun on tehty 80-luvun lopulla aloitettu tarkistus, joka on julkistettu 1990. Tästä syystä on mahdollista nähdä pukuja joissa on hienoisia eroja mm. liivin koristelussa ja mallissa.  Omasta puvustani, kuten monista muistakin Kaukolan puvuista, puuttuu huntu. 80-luvulla ei kuulemma ollut juurikaan ohjeita saatavilla sen valmistamiseen. Ajatuksena on että jossain vaiheessa teen itse puuttuvan hunnun. Ohessa vielä kuvallisia tunnelmia showsta.

Kaukolan puku
Hame – tummansininen villahame, omassa puvussani laskostettu ja prässätty, helmassa koristeena punainen palmikoitu koittana
Liivi – tummansinistä villaa, vuorina tiivis pellavakangas, epäsymmetrisessä koristelussa hopeanappeja, kirjontaa ja villapampuloita, pääntietä reunustaa säämiskä ja kirjonta, muut reunat on huoliteltu punaisella koittanalla, messinkihakaset ovat koristeelliset ja niiden alla on punainen verka-aplikaatio
Paita – paita on ohutta pellavapalttinaa ja siinä on olalla nytinkipitsikaistaleet, pääntie on pyöreä ja halkiollinen
Esiliina – pellavapalttinaan on kudottu punainen koristeraita ja helmaan on ommeltu kolmivärinen nyytinkipitsi, essua reunustaa kapea pitsi
Solki – pääntien halkio suljetaan suurehkolla, hopeisella paljinsoljella
Sukat – valkoiset (käsinkudotut) sukat (käytännössä monella valkoiset sukkahousut)
Kengät – värjäämättömästä nahasta valmistetut kansallispukukengät tai mustat avokkaat/nauhakengät
Huntu – aikuiset naiset käyttävät näyttävää ns. suurhuntua, tarkistamaton huntu on sileä ja edessä on liepeet, tarkistettu huntu jää kokonaan niskaan ja on taitettuna pliseerattu, huntu kiinnitetään sykeröön
Säppäli – puna-mustat päänauhat jotka on koristeltu tinanastoin, säppäliä käyttävät vain nuoret tytöt

Koittana – palmikoitu tai punottu villainen reunusnauha
Verka – hienoa, pinnaltaan huopamaista villakangasta
Palttina – yksinkertaisin kankaan perussidoksista jossa kude kulkee vuorotellen yhden loimilangan alta ja päältä ja seuraava kude kulkee päinvastaisessa järjestyksessä
Nyytinkipitsi – tiivis karjalainen nyplätty pitsi, usein värillinen tai osittain värillinen
Paljinsolki – usein kaiverruksin koristeltu solki jonka keskellä kulkee neulamainen osa, paljin
Sykerö – donitsimainen rinkula jonka päälle huntu muotoillaan, jos omat hiukset riittävät, sykerön voi muotoilla niistä päälaelle, mutta sen voi tehdä myös muusta materiaalista ja sitten kiinnittää koko rakennelma omiin hiuksiin

Lähteet:
Kansallispuvussa-blogi
Kansallispuvut.fi

To prevent the life from going boring, I did some goofy stage performance again. Mari Varonen, who collects Finnish national costumes, launched National Costume-roadshow earlier this year to celebrate Finland 100 years of independence. Roadshow Grand Finale was in Finland’s largest handcrafting fair in Tampere this weekend. Event was part of official Suomi100-celebrations and showcased about 100 Finnish and Finnish-Swedes national costumes on stage. It was awesome to see so many costume in one event and it was quite magnificent group. I was presenting Kaukola dress, which was made by my Granny in the 80’s. You can find detail photos of the dress, when I wore it for Independence Day last year.

I was wearing the dress whole day at the fair, so I also answered lots of questions about the show and also the dress itself. People were obviously quite interested, however not any younger people. I would have been excited to tell about national costumes to them aswell. Kaukola dress is one of the most popular of them all, it originates to the old Carelia area. Kaukoka is no longer part of Finland. It was given to Russia after losing the WWII. That might be reason for the popularity of dresses of that area. There are some variations on the Kaukola dresses because the design was inspected and corrected in late 1980’s. My own dress, like many other Kaukola dresses, is missing a veil. Apparently in the 80’s when it was made, it was difficult to get instructions for making it. I am planning on making it one day. Have a look at these couple views from the show.

Kaukola dress
Skirt – dark blue wool skirt, in my dress it’s pleated and pressed, red braided koittana is decorating the hem
Vest – dark blue wool, linen lining, asymmetrical decorations include silver buttons, embroidery and wool pompoms, neckline is trimmed with chamois and embroidery, other edges are trimmed with red koittana, brass hook and look are decorative and they are sewn ontop red wool applique
Shirt – shirt is fine linen and it has nyytinki lace on shoulders, neckline is round with slit
Apron – linen fabric has woven ornament in red, hem of the apron has tricoloured nyytinki lace insert and is trimmed with narrow lace
Brooch – neckline slit is closed with buckle brooch
Socks – white (handknitted) socks (often white tights in practice) 
Shoes – undyed leather shoes, specific to national costumes or black pumps or shoes with laces
Veil – adult women wear so called great veil, uncorrected veil is smooth and has longer edge on front, corrected veil is folded and then pleated and is completely hanging on the neck, veil is attached to sykerö
Säppäli – red and black head ribbons, which are decorated with tin studs, only worn by young girls

Koittana – braided or woven wool trimming ribbon
Nyytinki lace – tigthly woven Carelian bobbin lace, often coloured or partially coloured
Sykerö – donut shaped thick ring for attaching veil, made as a hairdo if one has long enough hair, but can be also done from other material, veil is wrapped around it and then attached to heirdo with bobby pins or comb

Source:
Kansallispuvussa-blogi
Kansallispuvut.fi

 

 

Kaikki puvut lavalla, oli vähän ahdasta. / 
All dresses on the catwalk, it was crowded.

Seuraavista kuvista kiitos Marialle / Following photos by Maria

2 Comments

  1. Tuulia says:

    Esitys oli tosi hieno – upeat puvut, mahtavat tyypit ja musiikki, eli kokonaisuudessaan todellinen HyvänTuulenShow, säilyttäen kuitenkin kansallispukujen arvokkuuden. Kiitos kaikille esiintyjille ja järjestelyissä mukana olleille.

    Pukusi oli hyvin kaunis, sopi sinulle hienosti ja upeat luistimet vielä pisteenä iin päälle!

    1. Rhia says:

      Tuulia – Itsekin pidin showta juuri hyvän tuulen tapahtumana. Oli hyvä valinta ottaa musiikkeihin sekä vanhempaa että modernia musiikkia. Siinä kivasti tuotiin esiin se että kansallispuku ei ole vain menneisyyden tuote vaan käy nykyaikaisellekin ihmiselle jokaisena ikäkautena. Minusta oli ihanaa että näytöksessä oli mukana kaiken ikäisiä. Harmi vain ettei miehiä ollut mukana enempää.
      Ja kiitos! Puku on tosi kaunis, mummu on tehnyt aikanaan tarkkaa työtä.

Comments are closed.