Suomi on pienien kotimuseoiden maa. Lähes paikkakunnalta kuin paikkakunnalta löytyy museota monenmoista, joissa esineistön kerääminen on pitkälti yksityisen museota ylläpitävän henkilön varassa. Pälkäneeltä löytyy Oksalan tilalta maatalousmuseo josta löytyy monenmoista vanhaa ja uudempaa maatalouskonetta ja -laitetta. Esineistöä on kerätty jo 30-luvulta lähtien.

Pälkäneeltä löytyy toinenkin pikkuruinen museo, nimittäin Daniel Medelplanin museo. Pälkäneen papisto tilasi vuonna 1719  kirjanpainaja Daniel Medelplanilta 28-sivuisen suomenkielisen aapisen. Museo sijaitsee Medelplanin kotimökissä.

Kangasalan lepokodissa toimii nykyisin museo joka esittelee siellä asuneiden taiteilijoiden historiaa ja elämää. Opas kertoo elävästi anekdootein millaisia lepokodin asukkaat olivat. Lepokoti toimii myös tilausravintolana ja juhlapaikkana.

Mutta museo josta oikeastaan halusin kertoa teille tänään on pieni karjalainen kotimuseo, Museo Kukkilintu. Museo sijaitsee Harjavallassa, sen ylläpitäjä Marja Siuran kotona. Entisen pankin alakerta on pyhitetty kokonaan museoesineistölle. Suurin osa esineistöstä on tullut Karjalasta, vain muutamia päiviä ennen lopullista lähtöä. Marjan äidin isoisä Walfrid Ollila aavisti, että evakkoonlähtö on tulossa ja lähetti etukäteen paljon esineistöä turvaan sukulaisille muualle Suomeen. Siksi suvulla on säilynyt tallessa paljon enemmän muistoesineitä Karjalasta kuin evakkoon lähteneillä noin yleensä. Museossa on huonekaluja, astioita, käsitöitä, taidetta ja muuta esineistöä. Oman osastonsa muodostaa Siuran äidin tekemät posliininmaalaustyöt ja ikonit, sekä Siuran isän, Lennoston komentajan työhön ja sota-aikaan liittyvät esineet. Vanhimmat esineet ovat jo 1800-luvun puolelta, suvussa pitkään kulkeneita.

Museo on auki vain sopimuksen mukaan touko-elokuussa, mutta käynti kannattaa sillä herttainen sukunsa aarteistosta huolehtiva Marja kertoo mielellään ja vuolaasti esineiden historiasta ja sukunsa vaiheista. Jos pyydätte kauniisti niin hän saattaa näyttää myös äitinsä teettämiä edustuspukuja 40-luvulta 70-luvulle. Kannattaa kuitenkin pitää kiirettä sillä Marja kertoi harkinneensa jo museonhoitajan toimesta eläkkeelle jäämistä. Museon lopullinen kohtalo on vielä avoinna, mutta on selvää että päivät ovat rajalliset, vaikka rouva onkin vielä ikäisekseen hyvässä kunnossa.

Museo Kukkilintu
marja.siura@gmail.com
050-348 5988

Finland is the land of small privately owned museums. Almost every town and village has atleast one museum. Themes are various and collecting the museum items are mostly down to the person who is responsible on maintaining the museum. In Pälkäne there is Oksala Agricultural museum, which locates on a private farm. There’s displays of old farming and agriculture tools and machinery. Museum has been collecting items since 1930’s.

There’s also another small museum in Pälkäne. That is Daniel Medelplan museum (only in finnish, sorry). Clergymen of Pälkäne ordered finnish abc-book from printer Daniel Medelplan. He made 28-paged abc-book by carving the printing plates on wood in blackletter type. Museum is located in his home cottage.

Kangasala Rest home used to be boarding house for artists, but now it’s a museum and venue for celebrations. Guided tours give you a small glimpse of what the life of the boarding artists were in the old times. Find out their favourite foods or what peculiar habbits they had.

However the museum I actually wanted to tell you about today is small Carelian home museum Museum Kukkilintu (kukkilintu is the good luck bird of Carelian region). Museum is located in Harjavalta, at the home of the owner and caretaker Marja Siura. First floor of the house, which used to be a bank, is completely dedicated to the museum. Most of the items have come from the Carelia which was lost to Russia during the WWII. They were sent to relatives in other towns by Marja Siura’s great grandfather Walfrid Ollila, who realized they had to flea their homes very soon. Most families who were permanently evacuated from their homes in Carelia to other parts of Finland could only bring what ever they were able to carry themselves. If they had horse sled, they might have been able to pack some stuff to that, but mostly it was just clothes they were wearing and bagfull of small items. It’s a really sad story, but that’s for another time. However Marja’s museum include loads of furnitures, dishes, handcrafts, art and other objects. Museum also has own small sections for Marja’s mother’s porcellain paintings and orthodox icons and her father’s, the Fleet commander’s work and war related items. Oldest items are from 1800’s and have belonged to the family from the beginning.

Museum is open on request in May-August, but it’s definitely worth visiting because Marja is very sweet old lady and is happy to tell loads of anecdotes and history of the items and her family. If you ask nicely she might even show her mother’s party dresses from 40’s to the 70’s. However don’t wait for too long, Marja told that she has been thinking of retiring and finding the museum items another homes. Final fate of the museum is yet to be dedided, but it is clear that days are numbered, even though she is in very good health for her age.

Museo Kukkilintu
marja.siura@gmail.com
050-348 5988
(she speaks little bit of english too)

Walfrid Ollila vaimoineen seisoo oikealla. Hattupäinen neiti äärioikealla on
käsityönopettaja Aino Ollila joka kirjoitti myöhemmin useita käsityökirjoja ja
oli kehittämässä kotimaista käsityönopetusta. Hattupäinen tyttö kärryissä on
Marja Siuran isoäiti. /
Walfrid Ollila and his wife are standing on the right. Lady wearing a hat on
far right is handcraft teacher Aino Ollila, who later wrote many books about
handcrafts and has been influential developer of Finnish handcraft teaching.
Girl wearing a hat, sitting on the cart is Marja Siura’s grandmother. 

Seinällä roikkuva silkkinen tilkkutäkki on, mikäli muistan oikein, Aino Ollilan ompelema,
1800-luvun lopulta ja se tuli Karjalasta muiden tavaroiden mukana. Täkki on esiintynyt
mm. Glorian Antiikki- lehdessä koska malli on aikakauteen ja tekijän maantieteelliseen
sijaintiin nähden harvinainen. /
If I remember correctly, quilt on the wall is made by Aino Ollila. It’s made in late 1800’s
and it arrived with other stuff just before fleeing from Carelia. Quilt has been 
featured in Gloria’s Antique magazine, because it is unusual design considering
the era and location of the maker. 

Aino Ollilan käsitöitä ja kuvia Karjalasta. / Handcrafts made by Aino Ollila and
photos from lost Carelia. 

Evakkomatkalle Aino otti mukaan Karjalassa keräämiensä käspaikkojen koristeelliset
päät sillä kaikki käspaikat eivät kokonaisina mahtuneet mukaan. /
When the time came to leave Carelia, Aino took these towel ends with her. She
could not bring all of them, so she just cut the decorative ends and left the towels. 

Käspaikkoja jotka Aino keräsi Karjalassa. / 
Decorative long hand towels, which Aino collected in Carelia. 

 Kankaanpainolaatta / Fabric printing plate

Lähes ompelulanganohuesta langasta tehtyä käpypitsiä ja koristeellinen käpy. /
Fine frivolite lace made with almost sewing thread fine yarn.

Tyllille aplikoituja lintuja. Ainon käsityötaidot ja
sorminäppäryys hakevat vertaistaan. /
Bird applique made on tulle netting. There is no match for
Aino’s handcrafting skills.

30-luvun asuni istui miljööseen täydellisesti. /
My 30’s outfit suited the place perfectly.

Museossa on pieni osasto Lotta- ja sota-esineistölle. /
There is small section for Lotta and war items in the museum.