Nyt olen pahemman kerran jäänyt koukkuun. Nimittäin merkkareihin. Kersana merkkarit olivat parasta mitä karkkiteollisuus saattoi karkinhimoiselle natiaiselle tuottaa. Niitä syötiin ain pareittain niin että suuhun levisi tasaisesti sekä salmiakin että hedelmän makua. Tottakai noita jättikokoisia hampaanmurskaajia piti tunkea suuhun niin paljon kuin vaan sinne suinkin mahtui ja sitten musta kuola suupielestä valuen niitä näljättiin kunnes…