Ja sehän on sitten marraskuun viimeinen. Marraskuussa oli aika hiljaista vaatehankintarintamalla mikä ei sinänsä varsinaisesti ole huono asia. Paitsi että joka talvi huomaan että vaatekaapissani on aina vajausta lämpimistä talvivaatteista. Siltikään niitä ei tule hankittua tai tehtyä. Jostain syystä mulla on semmoinen outo ajatus, että mun pitäisi mieluummin tehdä talvivaatteet itse kuin ostaa niitä valmiina. En tiedä miksi. Aika hämmentävää. Tällä hetkellä kaipaisin ainakin toisia villaisia tweedhousuja pappahousujen lisäksi, neulekauluria, paksumpia rukkasia ja lämpimämpiä alushameita. Vedenkestävät talvikengät olisivat myöskin toivelistalla (syystä että viimeaikoina talvet ovat olleet aika vesivoittoisia). Ja talvisukkahousuista mulla nyt on jatkuvasti vajausta. Niitä hajoilee nopeampaa tahtia kuin ehdin korjata tai ostaa uusia.
Aiemmin lukijani kyseli mitä mahtaa tapahtua sitten kun tämä haaste on ohi? Ryntäänkö heti kauppaan shoppailemaan ja mitä aion hankkia ensimmäiseksi? Totesin että oikeastaan mulla ei olekaan ihan mitään niin akuutteja tarpeita että heti ryntäisin ostoksille. Uudet vaatteet eivät ihan hirveästi enää mua houkuttele muutenkaan. Modernit tyylit vain eivät tunnu kovinkaan omilta, enkä koe että vaateliikkeissä olisi mitään niin oleellista mitä tyylini vaatii. Toisekseen, materiaali- ja laatuvaatimukseni eivät useinkaan kohtaa niissä vaateliikkeissä joihin minulla on tällä hetkellä varaa. Siksipä, niin kauan kuin minulla ei ole varaa hankkia vaatekaappiin laadukasta käsityötä (muuta kuin omaani siis), aion pysytelläkin pääosin vintagessa ja kirppisostoksissa. Lukuunottamatta toki niitä juttuja joita käytettynä ei löydy, kuten sukkahousut, istuvat alusvaatteet, balettivarusteet jne.
Ostettu uutena
sukkahousut
olkihattu esiintymisasuunOstettu käytettynä
skottihameItse tehty
turnyyri esiintymisasuun
And it’s last of November. It’s been a bit quiet in November on clothing shopping, which isn’t necessarily a bad thing at all. Except that every winter I notice that I don’t really have enough winter garments. And yet I don’t seem to do much about it. For some reason I have a odd thought about making my own winter clothes rather than buying them. I don’t know why. It’s confusing. At this moment I’m in need of tweed pants, knitted hood scarf, thicker gloves and warm underskirts. Waterproof winter shoes are also rather high on my wish list (since the recent Winters have been quite wet). And winter tights I never have enough. They break faster than I can manage to mend or buy new ones.
Earlier my reader was asking what happens when the challenge is over? Am I rushing to the shops and what am I going to buy first? I realized that I don’t actually have that acute needs for my wardrobe that I would have to rush to do shopping. New cloths don’t really lure me much nowadays. Modern styles just don’t seem right for me anymore, and I don’t feel that clothing shops have something essential to my style. Secondly, my material and quality requirements don’t really meet very often in the clothing shops I can afford at the moment. So, as long as I can’t afford high quality handmade garments (except my own of course), I am going to stick to mainly vintage and second hand clothes. Excluding those things I can’t find second hand, like tights, fitting underwear, ballet gear etc.
Bought new
pair of tights
straw hat for performance outfitBought second hand
tartan skirtSelf made
bustle for performance outfit
Tämä pieni lyhtyrintakoru on hataran muistini mukaan Restaurantapäiviltä,
mutta ihan 100-prosenttisen varma en enää ole. Niin söötti!
EDIT – Kaivelin arkistoja, rintakoru onkin tammikuinen Englannin tuliainen/
This tiny lantern brooch is, if I recall correct from Restauranta swap meet,
but I’m not 100-percent sure anymore. So cute!
EDIT – I digged the archives, brooch is souvenir from England in January
Ehkä asettelin aikaisemman kysymykseni hieman huonosti. En tosiaankaan olettanut, että suorastaan ryntäisit vuodenvaihteessa ostoksille ja huumassa haalisit kaikkea mahdollista kritiikittömästi.
Keijusäännöt onkin luotu juuri niin fiksusti, että ne antavat tarvittaessa joustovaraa välttämättömiin hankintoihin niin, ettei mitään todella tarpeellista hankintaa tarvitse pantata. Olen itse harkinnut itseni hiljaista haastamista ensi vuonna ja siksi näitä asioita pohdin.
Olen viime vuosina tullut juurikin samaan tulokseen kanssasi liittyen tekstiilien ja muidenkin tuotteiden laatuun. Kun ei oikein etsimälläkään löydä kestävää ja kunnollista. Enkä mielestäni ole mitenkään hirveän vaativa. Ihan vain toivoisin, että esim. neuleet olisivat 100% puuvillaa tai villaa (tai muita luonnollisia materiaaleja), max 5% elastaanilisällä tai vastaavalla tarvittaessa. Minkä ihmeen tähden kaikki on pilattu akryylillä?
Tai tiedänhän minä. Hinnan vuoksi. Minä kyllä olisin valmis maksamaan sen 5-10€ enemmän puuvillaisesta neulepuserosta verrattuna keinomateriaalilla “pilattuun”, joka nyppyyntyy ensimmäisessä käytössä. Ja tuntuu päällä todella kenkulta.
Tinde – Huumassa tai ei niin en kyllä ihan kamalasti kaipaakaan mitään uutta. Ja siitä olen kyllä todella tyytyväinen. Jos nyt jotankin niin sitten juuri ne talvikengät, mutta nekin olisivat Keijusääntöjen mukaisesti sallittuja hankintoja. Olen todennut että paras laatu löytyy nykyään sieltä pienten käsityöyrittäjien luota, esim Uhana Design tekee laadukkaita villaneuleita täällä Tampereella. Luonnollisestikaan Uhanan tuotteita ei saa Henkkiksen hinnalla, joskin ovat varsin kohtuuhintaisia.
Suosittelen kokeilemaan haastetta ehdottomasti! Itselläni se on kyllä avannut silmiä vielä entisestään. Ja kuten olen jo aiemminkin todennut olen tämän haasteen myötä viimeistään ymmärtänyt sen että vähemmälläkin pärjää. Ihan kaikkea ei tarvitse aina ostaa, ei edes sieltä kirppikseltä. Olen nimittäin yrittänyt uuden ostamisen lisäksi rajoittaa myös sitä kirppisvaatteiden haalimista ja pitää sen järkevällä tasolla. Kirppisostoksia on nimittäin ihan liian helppo perustella sillä että no tämä on käytetty ja tosi halpa ja ainahan voin myydä tämän eteenpäin jos en itse tarvitse.
Multa oli jotenkin jäänyt koko tämä juttu näkemättä ja aamulla ihmeekseni huomasin tämän. Tuo lyhtykoru on ihana. Ennenkuin ehdin kuvatekstiä lukea, arvelinkin sinun tuoneen sen matkalta.
Niin ja vielä tuosta kierrätyskeijuilusta: En ollut siinä mukana, mutta kun blogeista siitä olen lueskellut, niin se on silti vaikuttanut jotenkin. Miettii tarkemmin, että tarviiko tosiaan ostaa, jopa kirpparilta. Ja yleensä etsii aina ensin sieltä kirppikseltä ja ostaa uutena jos on ihan pakko. Sellasta se nyt aika paljon on tietysti ollut jo ennestäänkin. Ja sitten nuo vintagevaatteet. Kun näki blogeissa, että niitä oikesti ihmiset käyttää ihan arkisina käyttövaatteina, niin itsekin mielellään ostaa jotain menneiltä vuosikymmeniltä olevaa. Mulla ei mitään kovin ihmeellisiä löytöjä ole, mutta jotain kuitenkin mikä ei ole samaa kuin kaupoissa.
Metsäntyttö – Mä olen ite aina tykännyt siitä että vaatteet on jollain tapaa uniikkeja ja ihan kaikilta ei löydy samoja. Joskus opiskeluaikana kävi hassu tapaus, samassa koulussa oli toinen naisopiskelija jolla oli samantapainen kampaus ja silmälasit kuin mulla. Kaikkein hassuinta oli kun olin ostanut kangasta josta olin tehnyt itelleni puseron ja sitten tuolla tytöllä oli lähes samantapainen paita ihan samasta kankaasta. Silloin tuli vähä semmoinen olo että matkiiko se mua :D Mutta noin yleisesti musta on edelleenkin kiva käyttää semmosia vaatteita joita ei ihan joka toisella tule kadulla vastaan. Mun mielestä semmoinen uniikkius tekee vaatteestakin jotenkin arvokkaamman vaikka se ei rahallisesti arvokas olisikaan. Ja vintagevaatteissa tietty sitten jos löytyy kaksi samasta kankaasta tehtyä vaatetta, se on vielä harvinaisempaa ja jännempää.