Minun on pitänyt postata seuraava tarina jo huhtikuusta lähtien sillä Aprillipäivän tarinan innoittamana ajattelin kertoa teille toisenkin tarinan. Mutta jostain syystä postaaminen on viivästynyt näin pitkään. Tämäkin tarina kertoo naisesta ja hänen omaisuudestaan. Tarinan päähenkilö on Huguette Clark, yksi maailman rikkaimmista ihmisistä, joka kuoli vuonna 2011 vanhapiikana kunnioitettavassa 104 vuoden iässä.
Huguetten tarina alkoi vuonna 1906, kun hän syntyi senaattori William A. Clarkin ja hänen toisen vaimonsa Annan perheeseen. Liekö syynä suojelevainen kasvatus vain puhtaasti luonteenpiirre, Huguettesta kasvoi syrjäänvetäytyvä nuori nainen. Isänsä kuoleman jälkeen 20-luvun puolivälissä, hän vetäytyi julkisuudesta parikymppisenä ja viimeinen tunnettu valokuva hänestä otettiin 30-luvulla.
Kaivos- ja rautatiepohatta William A. Clarkin perheelleen jättämä jättiomaisuus antoi Huguettelle ja hänen äidilleen mahdollisuuden hyväntekeväisyyteen ja suojattuun elämään. Arvokiinteistöt henkilökuntineen New Yorkin Manhattanilla, Santa Barbarassa ja Connecticutissa loivat mielikuvaa salaperäisestä ja omalaatuisesta perijättärestä. Vain harvat tapasivat Huguetten, mutta ne jotka tämän etuoikeuden saivat, pitivät häntä ja hänen äitiään miellyttävinä, ystävällisinä ja anteliaina ihmisinä.
Suurin osa Huguette Clarkin tunnetuista tekemisistä sijoittuu hänen nuoruusvuosilleen. Vuonna 1928 hän meni naimisiin isänsä bisneskumppanin pojan, William MacDonald Gower’in kanssa, mutta liitto päättyi eroon jo kahden vuoden päästä. Lapsiakaan ei ehtinyt syntyä. Vuonna 1929 Washington DC:ssä järjestettiin taidenäyttely jossa oli esillä seitsemän Huguetten maalausta. Maalaamisen lisäksi hän harrasti myös musiikkia. Vuosien myötä Huguette luotti ihmisiin aina vain vähemmän ja vähemmän koska hänestä tuntui että ihmiset olivat vain hänen rahojensa perään. Pariisilaissyntyinen Neiti Clark keskustelikin mieluiten ranskaksi jolloin oli todennäköisempää että sattumalta keskustelun kuulleet ihmiset eivät ymmärtäneet. Lopulta hänen äitinsä kuoltua 1963, hän eristäytyi lähes täysin.
Huguette sai elää rauhaisaa, hyvin yksityistä elämäänsä vuosikymmeniä. Hän asui vakituisesti New Yorkin Manhattanilla, jossa hän omisti samassa talossa kolme asuntoa. Kaksi niistä käsitti kokonaisen kerroksen. Muissa omistamissaan asunnoissa Huguette ei vieraillut vuosikymmeniin, jos koskaan, mutta henkilökunta piti kaikki kiinteistöt kunnossa. Vuonna 2012 julkaistujen lääkärinlausuntojen mukaan, Huguette Clark muutti hänet tavanneen lääkärin suosituksesta pysyvästi sairaalaan vuonna 1988. Lääkärin kertoman mukaan Huguetten kasvot olivat ihosyövän runtelemat ja hän oli vaatetettu likaisella kylpytakilla ja asui vain yhdessä ainoassa hulppean asuntonsa huoneessa.
Vaikka Neiti Clark nukkui pois jo 2011, hänen valtavasta omaisuudestaan riidellään edelleen. Kolme viikkoa sitten oikeudenkäynnissä paljastui että allekirjoittaessaan viimeistä testamenttiaan Huguette oli puhunu epäselvästi ja allekirjoitusta varten toisen henkilön oli täytynyt pidellä kynää hänen kädessään. Uusi testamentti jätti kaiken omaisuuden Huguetten asianajajalle, kirjanpitäjälle ja sairaalalle, kun vain muutamia kuukausia aiemmin tehty edellinen testamentti jätti omaisuuden hänen yksityiselle hoitajalleen ja sukulaisille. On myös selvinnyt että sairaalan johto on yrittänyt voidella Neiti Clarkia antamaan lahjoituksia järjestämällä hänelle seuralaisia viettämään aikaa hänen kanssaan. Todennäköisesti omaisuudesta tullaan kiistelemään vielä pitkään.
Jännittävintä Huguetten tarinassa lienee se että hänen omistamansa suuretkin asunnot on pidetty tiptop kunnossa viimeiseen asti ja ne ovat olleet täynnä arvoantiikkia ja taidetta. Vintageharrastajia toki kiinnostaa eniten millaisia vaateaarteita Neiti Clark on jättänyt jälkeensä eri vuosikymmeniltä. Näistä ei valitettavasti ole netissä kuvamateriaalia olemassa. Mutta hänen Manhattanin asuntoonsa pääsee kurkistamaan tästä.
Huguette Clark 24-vuotiaana, vuonna 1930.
Tämä on viimeinen tunnettu valokuva hänestä./
Huguette Clark at the age of 24, in 1930 .
This is the last know photo of her.
Pic.
IN ENGLISH
I keep meaning to post this story, ever since April because April Fools day story inspired me so much I wanted to tell another story. For some reason I kept failing until now. This story is also about a woman and her possessions. Main character in this story is Huguette Clark, one of the richest people in the world, who died 2011 as a spinster, at the respectable age of 104.
Story of Huguette started in the year 1907, when she was born to senator William A. Clark and his second wife Anna. Was it the protective parents or just feature of her personality, Huguette turned out to be very private young woman. After her father passed away, she pulled out of the publicity completely, in her twenties, and last known photo of her was taken in the 30’s.
Mining and railroad millionaire William A. Clark left giant fortune to his family. That gave Huguette and her mother a possibility to generosity and charity and very private and protected life. Valuable properties with staff in Manhattan New York, Santa Barbara and Connecticut created an image of a mysterious and peculiar heiress. Only very few people met Huguette, but those given this privilege, got the impression that Huguette and her mother were both very pleasant, kind and giving people.
Most of Huguette Clark’s know history is her younger years. In 1928 she got married to her fathers business associates son, William MacDonald Gower. However the marriage ended just two years later without children. In 1929 there was Exhibition held in Washington DC, including seven paintings from Miss Clark. She was also musician. Over the years Huguette came to distrust people more. She thought they were only after her money. Paris-born Miss Clark even preferred to have conversations in french, then it was more likely that other people could not understand the conversation. Finally after her mothers death, she isolated herself pretty much completely from public.
Huguette was able to live peacefull life for decades. She lived permanently in her Manhattan appartment in New York, where she owned three apartments in one building. Two of them covered the whole floor. In other houses she didn’t even visit for decades, if at all, but staff always kept everything pristine. Medical evaluation published in 2012, stated that Huguette Clark moved permanently to the hospital, due to the recommendation of a doctor who saw her in her home in 1988. According to the doctor, her face was deformed by skin cancer and she was only wearing dirty bathrobe and was living only in one room of her huge apartment.
Even though Miss Clark passed away in 2011, people are still fighting over her vast inheritance. Only three weeks ago it was revealed in the court that when she was signing her last will, Huguette was mumbling incoherently and somebody had to hold the pen in her hand for signature. New will left everything to her layer, accountant and hospital, replacing the previous will which would have left inheritance to her private nurse and her own relatives. It has also been revealed that the hospital’s CEO even organized certain kind of company for Miss Clark to butter her off for donations. It is likely that there will be long battle of the Clark fortune.
Most interesting thing about Huguette Clark-story is that all of her large apartments and houses have been kept pristine all the way and they are full of valuable antique and art. But even more interesting to vintage enthusiasts is to know what kind of vintage clothing treasures Miss Clark has left behind from different decades. Unfortunately there is no photos of her wardrobe on the internet. However you can get a view on her Manhattan apartment here.
Nuori Huguette / Young Huguette
Pic.
I can’t even imagine a 42 room apartment! The last apartment I lived in had 3 rooms plus a bathroom.
Miten mielenkiintoinen elämäntarina!
Tunnen sielunsympatiaa Huguettea kohtaan, minussa on suuri annos erakkoa. Monen mielestä tuo tarina olisi kai ollut surullinen, minä tunnen sitä kohtaan merkillistä mielihyvää ja luulen että Huguette on ollut tyytyväinen omassa pienessä kuplassaan eikä halunnutkaan sieltä pois.
Onpa hämärä tuo viimeinen testamentti. Mitenköhän Huguette olisi itse halunnut asioiden sujuvan… Häntähän ei selvästi materia kiinnostanut.
thorne garnet – The house where she lived as a child had about 100 rooms, I think. But there is only certain amount of rooms you really need and past that it’s just silly.
Taika – Minusta tuo tarina ei ole ollenkaan surullinen. Tietysti on surullista jos ihminen joutuu hyväksikäytetyksi tai on yksinäinen vastoin tahtoaan, mutta ilmiselvästi Huguette oli itse valinnut tämän tien ja valtava omaisuus antoi hänen elämäntyyliinsä mahdollisuuden? Olisiko hän ollut niin eristyvä jos olisi ollut vain tavallinen ihminen eikä jättiomaisuuden perijätär, sitä on vaikea sanoa, mutta lukemani perusteella olen kyllä sitä mieltä että ehkä hänen elämänsä ei olisi ollut keinottelijoiden täyttämää jos hän olisi ollut enemmän kontakteissa maailmaan ja esim hankkinut perheen. Erakoituminen, eksentrisyys ja perheettömyys ovat juuri omiaan houkuttelemaan keinottelijoita ja hyväksikäyttäjiä kuin kärpäsiä. Ja minä taas arvelen että hän nimenomaan oli materialisti koska hän keräsi taidetta ja mm omisti valtavan antiikkinukkekokoelman jolla ilmeisesti myöskin itse leikki. Jätin tästä tarinasta aika paljon yksityiskohtia pois ettei se olisi venynyt ihan tuhottoman pitkäksi, mutta mikäli kiinnostaa perehtyä henkilöön tarkemmin niin Huguettesta löytyy aika helposti artikkeleita netistä. Perintösotkuihin kuuluu lisäksi myös sivujuonne kodittomasta perijästä joka kuoli jäätyään junan alle. Yhtä kaikki, kiinnostava elämäntarina ja minusta olisi jännittävä lukea Huguetten elämästä enemmän, mutta hänen eristäytyneisyytensä vuoksi tiedot elämästä ovat vain pieniä pisaroita joita tihkuu sieltä täältä.
Mielenkiintoinen tarina! Tulee mieleen Howard Hughes, toinen erakoitunut miljonääri. Jos et ole nähnyt leffaa, niin suosittelen: http://fi.wikipedia.org/wiki/Lent%C3%A4j%C3%A4_%28elokuva%29
Lotta – Olen kyllä nähnyt Lentäjän pariinkin otteeseen. Se minusta on surullista että kaikista niistä rahoista huolimatta näillä rikkailla ihmisillä on monesti joku ongelma tai vaiva johon eivät jostain syystä saa apua, niinkuin Howard Hugsilla pakko-oireita ja jonkinlainen paranoia tai muu mielen sairaus ja Huguettellakin ilmeisesti kasvot runnellut ihosyöpä ja jokseenkin vahva epäluulo ihmisiä kohtaan. Pistää miettimään sitä että vaikka se raha helpottaakin elämää niin liika raha on kuitenkin pahasta sekin.