Minulla on ollut hurjan hauskat kaksi viikonloppua. Olen pyöritellyt puulastupalloja, ommellut tassuja, kiinnitellyt lasisilmiä ja heilutellut mörinäpurkkeja. Nukke- ja nallekurssilla valmistettiin perinteisistä materiaaleista vanhojen mallien mukaan nukkeja ja teddynalleja, kuten Martta-nukkeja ja näitä perinteisiä nalleja. Nukkejen päät ja kädet olivat esim. paperimassaa ja vartalot sahajauholla täytettyä kangasta. Nallet valmistettiin mohairkankaasta ja täytettiin puulastuilla. Sisälle saattoi halutessaan asentaa soittorasian tai mörinäpurkin. Malleja on toki paljon muitakin erilaisia.
Opena meillä toimi Nukkekamarin Teija joka on opiskellut nukkien ja nallejen valmistusta mm. Sveitsissä ja perehtynyt näiden lelujen historiaan. Teija on erikoistunut suomalaisiin Martta-nukkeihin ja häneltä saakin tarvikkeita moniin erilaisiin Turun Marttayhdistyksen valmistamiin nukkemalleihin. Tällainen pienehkö nalle valmistuu yhden neli-päiväisen kurssin aikana, nukkeihin täytyy käyttää parikin kurssia, ellei halua välillä ahkeroida myös kotona. Mielestäni Havumäen kaltaiseen vanhaan taloon kuuluu joku vanha lelu. Minulla ei itselläni nallea ole, eikä talon mukana sellaista tullut, joten halusin valmistaa sellaisen. Lopputulos on mielestäni onnistunut ja herra Karhu tulee asumaan tulevassa makuuhuoneessamme.
Marttanuket
Turun Marttayhdistys valmisti erilaisia nukkeja vuosina 1908-1974. Nukkien valmistus keksittiin koska haluttiin kehittää tapa jolla naiset voisivat saada lisäansioita. Naiset valmistivat nukkien osat kotona. Pukeminen ja myyntiin valmistelu tapahtui Nukkelassa. Nukkien päät olivat posliinia tai paperimassaa, vartalot puuvillaa tai pellavaa ja sahajauhoa. Suosituimpia Martta-nukkeja olivat Shirley Templen innoittama Bebe-nukke ja vauvanukke Pipsa.
I’ve had such awesome two weekends. I have been rolling wood chip balls, sewing little paws, attaching glass eyes and turning growler sound boxes. I joined traditional doll and teddy bear workshop, where we made old style dolls and teddies, with traditional materials and methods Doll heads and hands were made of paper mache and bodies were made of fabric and filled with sawdust. Teddybears were made of mohair fabric and filled with wood chips. It was optional to put sound box or music box inside them. And of course there are a lot of other doll and teddy models.
Our teacher was Teija from Nukkekamari. She’s studied dollmaking in Switzerland and has learned the history of them. She is specialised on Finnish Martta dolla and she sells parts and kits for many of them. Small teddy like mine, can be finished on a four day course, for dolls you probably need two courses. Unless you want to work hard at home too. In my opinion, old house like Havumäki should have vintage or antique toys. I don’t have vintage teddy from my childhood, and we didn’t get one with the house, so I had to make one. Result is very good in my opinion and Mr Bear will live in our future bedroom.
Martta dolls
Martta associations in Finland were and are improving the wellbeing of homes and raising the appreciation of home economics. They were founded in 1899. In 1908 Turku Martta association was looking for a way for women to earn some money and decided to start manufacturing dolls. Dolls were made during 1908-1974. Women made the doll parts in their own homes. Dolls were then dressed up and prepped for selling in a associations work space, which was called Nukkela (free translation Dollhouse). Doll heads were made of either porcellaine or paper mache, bodies were cotton or linen, filled with sawdust. Most popular Martta dolls were Bebe, inspired by Shirley Temple and baby doll Pipsa.
Hra Karhu vaikuttaa oikein onnistuneelta! Jossakin vilahtava siili tuntuu raikkaalta vaihtelulta varsin perinteisiin nalleihin ja nukkeihin verrattuna. Ompelitko kaikki saumat käsin? Kuulen mörinäpurkista ensimmäistä kertaa; miten se oikein toimii?
Murmur – Minustakin Herra Karhusta tuli oikein hyvä. Nallen sijaan valittavana on paljon erilaisia eläimiä, kuten siili, aasi, koira, kissa, pupujussi jne. Myös nuo perinteisestä väristä poikkeavat nallet ovat kivoja. Mörinäpurkki on pahvinen tai muovinen sylinterin muotoinen purkki joka käännettäessä pitää ääntä. Niitä on erilaisia. Jotkut muistuttavat lehmän ammuntaa, jotkut vauvan itkua. Tähän nalleen tuli pieni purkki joka päästää lyhyen määkäisyn. Lyhyt klippi siitä löytyy instagram-tililtäni.
Murmur– Ainiin, kysyit ompelinko kaiken käsin, kyllä ompelin. En tullut kysyneeksi opettajalta tästä tarkemmin, mutta perinteisesti nallet ommellaan käsin. Joskus vuosia sitten luin jostain toisesta yhteydestä että käsinompelu antaa saumalle mahdollisuuden elää ja kangas asettuu silloin luontevammin. En tiedä sitten onko koneompeleessa joku muukin syy miksi sitä ei voisi käyttää. Toki jos lanka katkeaa, niin koneommel purkautuu helpommin kuin käsin tehty tikkipisto.
Itsetehtyihin leluihin taitaa muuttaa tekovaiheessa jokin hyvä henki aivan huomaamatta. Tein muinoin sukulaistytölle tosi simppelin pienen nuken, vain kangasta ja vanua. Ei oltu juurikaan tekemisissä satunnaisia synttäreitä lukuunottamatta. Kuulin myöhemmin että se just on se jota ilman ei missään tapauksessa voi lähteä esim isovanhemmille yökylään. Kaikkien lelujen joukosta juuri se… 😭🥹 Luulen että näissäkin majailee nyt jokin henkimaailman aineeton olento 🧚 ☺️ valmiina hurmaamaan kaikki.
nappi – kuulostaa aivan pätevältä teorialta. Näin sen täytyy olla. Ja hyvä niin!