Viime aikoina minulla ei ole ollut hirveästi aikaa pukuhistoria-jutuille (eikä näemmä blogillekaan). En ole ehtinyt ommella mitään uutta sitten viime kesäisen korsetin. En myöskään ole ehtinyt mihinkään tapahtumiin aikoihin. Niinpä tartuin heti tilaisuuteen kun helppoja elävöitysjuttuja osui kohdalle. Lomalla pyrähdin puoleksi päiväksi Rauman pitsiviikoille Marelaan. Se oli sellainen kevyen varustelun tapahtuma, jossa pääasiassa kiertelin museossa puku päällä ja istuin hetken jutustelemassa muiden historiallisesti pukeutuneiden ja museovieraiden kanssa.
Toissa sunnuntaina pääsin vihdoin osallistumaan hiukan enemmän, sillä liityin mukaan Société Helsingin joukkoihin. Société oli kutsuttu Kristiinankaupunkiin juhlistamaan kaupungin 375:ttä syntymäpäivää. En ollut koskaan aiemmin käynyt Kristiinankaupungissa, mutta ehkä tämä visiitti ei jää ainoaksi. Tämä pieni, vain reilun 6000 asukkaan kaupunki on nimittäin kompaktin kokoinen ja söpö kuin karkki.
Kaupungin keskustassa kirjaimellisesti kaikki on parinsadan metrin kävelymatkan päässä toisistaan. Eikä siinä vielä kaikki. Kutakuinkin koko Kristiinankaupungin keskusta muodostuu vanhoista matalista puu- tai kivitaloista. Kaupungin vanhin edelleen olemassa oleva talo on rakennettu 1731. Kristiinankaupunki on nimittäin siitä harvinainen vanha suomalainen puutalo-kaupunki että se on säästynyt melko hyvin tulipaloilta. Lisäksi kaupungissa toimii aktiivinen Kristiina-seura – Kristinasällskapet, joka pyrkii edesauttamaan kaupungin säilymistä historiallisessa ulkoasussaan. Ja juuri tuon Kristiina-seuran vieraina saimme viettää tämän juhlapäivän: osallistuimme yhdistyskulkueeseen, kuulimme juhlapuheita ja musiikkia, tutkimme Lebellin kauppiastalo-museota sekä söimme herkullista ruokaa torin laidalla ravintolassa. Oli kerrassaan mukava tavata pitkästä aikaa vanhoja kavereita ja tutustua uusiin. Kristiinankaupunki on hurmaava kesäkaupunki ja uskon että myös erittäin tunnelmallinen joulukaupunki. Lebellin talo on valitettavasti sulkeutunut tältä kesältä, mutta nettisivujen mukaan yksityisiä käyntejä voi myös sopia.
Recently I haven’t really have time for historical re-enactment or costuming (nor the blog, it seems). I haven’t sewn anything historical since the corset last summer. I haven’t done any events either. So I took the chance to participate when laidback options opened. On my Summer holiday I joined couple of friends at Rauma Lace week in Marela museum. It was low-key event, where I didn’t really have to do anything, except just wander around in the museum and sit down to chat with friends and museum visitors.
Week before last Sunday I got to participate a bit more, because I joined the Société Helsinki troupes. They had been invited to Kristiinankaupunki to celebrate the towns 375th birthday. I had never before been in Kristinestad, but perhaps this won’t be the last visit either. This small town, only with just over 6000 inhabitants is quite compact in size and cute as a button.
In the center of the town, everything is literally just couple hundred meters walk away from each other. And that’s not all. Pretty much whole town center is full of old wood and stone houses. The oldest house in Kristinestad was build in 1731. This “wood house town” is rare in Finland, because it hasn’t really burned down, like most others have. Town also has active Kristina-association, which works hard and helps to preserve the towns historical appearance. This association actually invited us to join the celebrations on Sunday: we participated the associations march through town, enjoyed some music, heard speaches, investigated the Lebell’s merchant house museum and ate delicious dinners at the restaurant by the market place. It was an absolute delight to meet old friends after long break and make some new ones too. Kristinestad is charming summer town and I believe it is very cozy Christmas town too. Unfortunately Lebell museum is closed for the summer, but according to their web page, private showings can be arranged.
Hullun hienoja pukuja! En ole koskaan käynyt Kristiinankaupungissa, mutta pitäisi kyllä.
Olen samaa mieltä Hehkuvaisen kanssa, hullun hienoja pukuja tosiaan! Muistan kyllä nähneeni pukusi aiemminkin blogissa, mutten muista, oletko esitellyt sen detaljeja tai valmistusta tarkemmin. Voisitko linkata sen esittelyn vastaukseesi, jos sellaisen olet tehnyt?
Sisäkuvat museosta ovat mahtavia. Toivoisin kovasti, että kykenisin imemään omaankin kotiini vaikutteita entisaikojen hienostuneesta tyylikkyydestä. Matka on tosin pitkä ja kivinen.
Murmur – Nyt kun kysyit niin en itseasiassa ole mitään kovin seikkaperäistä postausta tästä puvusta tehnyt. Ompeluvaiheessa tein lyhyen postauksen, joka löytyy täältä ja hatusta tein erikseen oman postauksen. Ehkä pitäisi tehdä hieman yksityiskohtaisempi postaus. Pitäisi myös vähän päivittää puvun alle tulevia juttuja, mutta tuntuu ettei aika ikinä riitä. Varsinkin näin satokautena tuntuu ihan mahdottomalta kun pitäisi revetä kolmeen paikkaan yhtäaikaa :D
Minäkin yritän imeä tyylikkyyttä, mutta lopputulos on yleensä hassunkurinen kokoelma randomeja vanhoja esineitä, jotka on jo paremmat päivänsä nähneet :D
Jaa niin sehän mun piti sanoa, että Kristiinankaupunki kiinnostaisi erityisesti sen vuoksi että se on Suomen Cittaslow-kohde. https://mangostania.matkasto.net/kristiinankaupunki-kristinestad-cittaslow-kokemuksia/
Hehkuvainen – Kaikilla oli kyllä ihan todella upeita pukuja, aikahaarukka 1600-luvun lopulta 1800-luvun loppupuolelle. Huomasin kyllä tuon Cittaslow-tapahtuman mainoksia myös kun googlettelin tätä juhlavuosi-tapahtumaa ja muuta Kristiinankaupungissa tapahtuvaa, mutta en ollut koskaan aiemmin itse törmännyt termiin enkä tiennyt siitä mitään. Nyt vasta kun linkkasit tuon jutun, selvisi mistä on kyse. Kiinnostava projekti, Suomessa soisi kyllä olevan enemmänkin siihen kuuluvia kohteita, harmi että Krstiinankaupunki on ainoa.