Alkuvuosi on aina uusien harrastusten aikaa. Tälle keväälle valitsin kaksi uutta harrastusta, kirjansidonnan ja lasin uudelleenmuotoilun. Lasikursseilla olen käynyt aiemminkin: pääsiäismunakurssilla, useammalla lamppuhelmikurssilla ja viikinkihelmikurssilla. Niitä järjestää Sastamalan Opistolle Lasistudio Jan Torstensson. Torstenssonit ovat hauskaa porukkaa, koko perhe on lasinpuhaltajia. Heidän kursseillaan käydään ympäri Suomen. Lasistudio on erikoistunut käyttämään kierrätyslasia ja on saanut Satakunnan INNOSUOMI-palkinnon innovatiivisuudesta materiaali- ja energiatehokkuudessa.
Puolentoista päivän mittaisella kurssilla ehtii tehdä noin 7-9 lasiesinettä. Tämäkin on käsityötekniikka jossa vain mielikuvitus on rajana. Voi tehdä taide-esineitä joissa on erikoisia muotoja tai käyttöesineitä kuten juomalaseja tai pieniä kulhoja. Koristeellisista pulloista saa upeita maljakoita tai kaatimia, simppeleistä pulloista voi tehdä eleettömiä juomalaseja ja hioa työstötekniikkaa.
Lasin uudelleenmuotoilu on täysin erilaista hommaa kuin nuo aiemmin kokeilemani lasihommat. Materiaalina käytetään vanhoja lasipulloja ja -purkkeja, jotka ensin esikuumennetaan jäähdytysuunissa ja sitten uudelleen polttouunissa, metallitangon nokassa muotoiltavaan kuumuuteen. Jokainen pullo ja purkki on vähän erilainen, joten ne käyttäytyvät kaikki vähän eri tavoin. Lisäksi käsitellessä voi tapahtua jotain, pullo ei tartu kunnolla puikon päässä olevaan puntteliin, se ehtii jäähtyä liikaa ja saa särön, tai se osuu johonkin ja halkeaa. Tai sitten siihen käytetty lasi on vain muuten jotenkin hankalaa käsiteltävää. Lasinpuhaltajat sanovatkin että lasilla on oma tahto, se käyttäytyy miten sitä huvittaa.
Minua kiehtoo lasi elementtinä koska se on niin arvaamaton. Kuuma, elävä, lähes nestemäinen lasi on vaikeasti hallittava. Sen käsittelytekniikat ovat täysin erilaisia kuin pehmeillä materiaaleilla joihin olen tottunut. Perfektionismiin taipuvaisena lasi antaa minulle mahdollisuuden heittäytyä, kokeilla, ja oppia. Kurssilla on ilahduttavaa nähdä muiden ideoita ja toteutuksia, oppia lasista ja sen käyttäytymisestä, ominaisuuksista ja mahdollisuuksista. Lasi opettaa myös nöyryyttä sillä aina tulee myös pettymyksiä kun joku esine tai helmi menee rikki tai idea ei onnistukaan. Joka kerta tulen kuitenkin lasikurssilta kotiin inspiroituneena ja innostuneena. Niin kävi nytkin. Aloin jo suunnitella millaisia lasipulloja täytyy alkaa haalimaan, seuraavaa kertaa varten.
Huom! Havumäellä on vihdoin oma YouTube-kanava. Klikkaa sisään tästä.
The beginning of the year is always a time for new hobbies. This spring I chose two new hobbies, bookbinding and glass remoulding. I have taken glass courses before: an Easter egg workshop, several lampwork courses and a Viking bead workshop. They are organised for Sastamalan Opisto by Lasistudio Jan Torstensson. The Torstenssons are a fun bunch, the whole family are glassblowers. Their courses are popular and people attend from all over Finland. Glass studio is specialiced in recycled glass and has received INNOSUOMI award for innovative material and energy efficiency.
During the one and a half day course you can make about 7-9 glassware items. This is another craft technique where only your imagination is the limit. You can make art objects with unusual shapes or handy household items such as drinking glasses or small bowls. Decorative bottles can be used to make stunning vases or jugs, simple bottles can be used to make plain drinking glasses which allow you can hone your crafting technique.
Reshaping glass is a completely different animal compared to the glass work I’ve tried before. The material used is old glass bottles and jars, which are first preheated in a cooling furnace and then attatched to a metal rod and reheated in a kiln, to a formable temperature. Each bottle and jar is slightly different, so they all behave slightly differently. Also, something can happen during processing, the bottle doesn’t grip on the metal rod properly, it gets too cool and cracks, or it hits something and breaks. Or the glass used for it is just otherwise difficult to handle. Glassblowers say that glass has a mind of its own, it behaves as it pleases.
I’m fascinated by glass as an element because it’s so unpredictable. Hot, living, almost liquid glass is difficult to control. It’s handling techniques are completely different from the soft materials, which I’m used to. As a perfectionist, glass allows me to indulge, experiment, and learn. On the course, it is a pleasure to see others’ ideas and projects, to learn about glass and it’s behaviour, properties and possibilities. Glass also teaches humility because there are always disappointments when an object or a bead breaks or an idea doesn’t work out. However, every time I come home from a glass workshop inspired and excited. That’s what happened this time too. I already started to plan what kind of glass bottles I need to start collecting for the next time.
Note! Pinehill has finally it’s own YouTube channel. Click in here.
Olet renessanssi-ihminen! Kauniita ja hyödyllisiä teoksia “jätteestä”! Arvostan. Lasinpuhallus on kiehtonut aina, mutta en tiennyt/ajatellutkaan sen kokeilun olevan mahdollista ja hurahdin sitten aikoinaan tiffanyyn. Tein työväenopistossa kahdessa talvessa kaksi lyijylasi-ikkunaa kylppärin ikkunoiden näköesteeksi, sorvasin roskamessingistä pokiin kiinnikket ja kaikki. Tarkoitus oli tehdä myös taulu, mutta into lopahti, kun sormenpäät eivät enää kestäneet hiomista. Kolme valmista ranskaliljaa odottaa laatikossa, jos keksisin niille uutta käyttöä tai uuden tiffanyharrastajan, joka ne voisi töissään käyttää.
Jonna – Ooh, mikä kunnia tulla tituleeratuksi renesanssi-ihmiseksi! Tiffanytyöt ovat myös hienoja. Meillä täytyisi pari kuistin lasia korjata ja mietin että mitäs jos tekisin niihin tiffanytyönä uudet lasit. Mutta se on ehkä ensi syksyn tai kevään projekteja. Ehkä voisit tehdä ranskanliljoista koristeita joulukuuseen tai ikkunaan jos ne ei ole liian suuria?
Sastamalan opiston lasinpuhalluksen viikonloppukursseille tullaan tosiaan ympäri Suomea, kun ovat melko harvinaisia. Studio on tuossa meiltä parisataa metriä. Kevään kurssit on jo kai buukattu täyteen, mutta syksyllä taas toivottavasti uudet kurssit. Kannattaa ottaa Sastamalan opiston nettisivut seurantaan.
En olisi uskonut, että tavallisista glögipulloista tulee noin näyttäviä juomalaseja. Muidenkaan tekemiesi esineiden alkuperäksi ei tavallinen pulliainen heti älyäisi vain tavallisia pulloja.
Kurkistin YouTubesta taloesittelyäsi. Sitä oli mukava katsoa, koska puhut niin selkeää englantia ja vieläpä rauhallisesti. Toivottavasti kevään projektisi edistyvät, aikaa kun on aivan liian helppo hukata kaikkeen enemmän ja vähemmän tarpeelliseen.
Murmur – Olen kyllä tosi tyytyväinen laseihin. Ne ovat toki kaikki keskenään hieman eri kokoisia ja muotoisia, mutta se ei haittaa kun tiedän että olen itse ne muotoillut.
Hehe, mahtavaa että sanot noin videosta. Itse kun olen tottunut noihin amerikkalaisiin videoihin joissa puhutaan hirvittävällä nopeudella, ehkä jopa vielä nopeutettuna, niin sanoin just isännälle että puhun ihan liian hitaasti :D mut hyvä jos se on muille kuin itselleni sopiva nopeus.