Yhdistetty Vintage-aarre ja Tunnista vintage-postaussarjojen osa esittelee tällä kertaa jo antiikin puolelle menevän vaateaarteen. Kyseessä on reilu vuosi sitten ostamani 1800-luvun lopun villainen kotitakki tai aamutakki. Ostin tämän eräältä tutulta, mutta en ollut oikein tyytyväinen kauppoihin. Hän jätti kuvailematta miten huonokuntoinen vaate todellisuudessa on kyseessä. Ajattelin nimittäin, että tätä olisi ehkä voinut käyttää valokuvissa poseeraukseen tai muuhun, jossa ei kovin tarvitse liikuskella. Vaate on kylläkin sen verran huonokuntoinen ja hauras että en ole arvannut edes sovittaa sitä. Joten näyttää vähän sille että se jää puhtaasti “tutkimuskäyttöön” eli ihailtavaksi mallinukella ja rakenteiden ja ompelutekniikoiden mallikappaleeksi.

Kangas on ohuinta villaa jota olen ikinä nähnyt. Siihen on painettu upean yksityiskohtainen raidallinen kukkakuosi. Miehusta on vuoritettu ruudullisella kankaalla, joka sekin on älyttömän ohutta. Kuten kotitakilta voi odottaakin, malli on hyvin yksinkertainen A-linjainen, takaa pidempi. Hihat ovat istutetut ja muotoon ommellut kuten ne kaikki tyypillisesti olivat ennen 1900–lukua. Sen verran tutkin aamutakkien mallia että tämä saattaisi olla peräti 1870-luvulta, mutta ihan 100% varma en asiasta ole. Koristeena takissa on ruskeasta villakankaasta ommellut leveät koristenauhat etureunassa, helmassa ja hihansuissa. Etureunassa on napinlävet mutta napit on poistettu. Vyötäröllä on napinlävissä pidempi väli joka viittaa siihen että takkiin on kuulunut alunperin vyö. Oikealla kädellä on jännittävän muotoinen pikkutasku. Sinne mahtuu korkeintaan nenäliina ja pieni kampa. Kaikkein suloisin yksityiskohta on kuitenkin hihat miehustaan kiinnittävän sauman pikkiriikkinen noin 1-2 millin levyinen tere! Vaatteen jokaikinen sauma on ommeltu käsin. Käsin ommellen tuollainen minikokoinen terekin on mahdollista tehdä, koneella se olisi paljon vaikeampaa. Käsin ommellut saumat on yleensä myös varma merkki siitä että vaate on todella vanha.

Oli miten oli, upeahan tämä on, vaikka kunto olikin pettymys. Kangas on kauttaaltaan haurastunut ja täynnä kulumia joissa on jäljellä vain kankaan loimilangat. Lisäksi kankaassa on repeämiä ja reikiä, sekä haalistumia. Haalistumat ja tavalliset reiät eivät sinällään haittaa, kankaan hauraus on isoin ongelma. Ja pahoittelut taas suttuisista kuvista, se valon puute näes.

Today’s combined Vintage Treasure and Identifying vintage showcases today a garment which is not just vintage but antique. It is end of 1800’s housecoat/dressing gown I bought over a year ago. I bought it from a person I know, but I am not quite satisfied with the purchase. They failed to describe how bad condition this garment is. I was thinking of perhaps using this for a photoshoot or something that requires very little to no moving. However this garment in so fragile I haven’t even dared to try it on. So it seems that it will be purely for “scientific purposes” aka to be admired on the mannequin and study piece for construction and sewing techniques.

Fabric is finest wool I have ever seen. It’s printed with delightfully detailed striped floral pattern. Bodice is lined with plaid and is also very fine wool. Like can be expected from housecoat or derssing gown, cut is very simple A-line, longer at the back. Sleeves are fitted and curved to match the arm, like they all typically were before 1900’s. I very briefly studied the style of dressing gowns and looks like this style might be even as early as 1870’s, but I am not 100% certain of that. Coat is decorated with wide trims of brown wool on front, hem and sleeves. Front has buttonholes, but buttons have been removed. There is large gap on the button holes at the waist, which means there probably has been belt. There is cute small pocket on right hand side, just big enough for hankerchief and small comb. However the cutest detail of all are tiny little pipings on the seams that connects sleeves to the bodice. Every single seam on this garment are handsewn. These tiny details are possible to make by hand, but much more difficult with a machine. Handsewn seams are usually also guarantee that garment is really old.

It is gorgeous piece of clothing, even though the condition was a disappointment. Fabric is worn out all over and is full of worn out areas where there is only warp threads left. There is also tears and holes and faded areas. Faded colours and ordinary holes don’t really bother me, it is the fragile state of the whole fabric which is the biggest problem. And again apologies for bad photos, the lack of proper light you see.