{"id":9104,"date":"2022-12-22T08:00:00","date_gmt":"2022-12-22T06:00:00","guid":{"rendered":"http:\/\/www.evildressmaker.com\/?p=9104"},"modified":"2022-12-22T00:53:44","modified_gmt":"2022-12-21T22:53:44","slug":"22-12-22-vintagen-ajoitus-yleisvinkit-dating-vintage-general-tips","status":"publish","type":"post","link":"http:\/\/www.evildressmaker.com\/?p=9104","title":{"rendered":"22\/12-22 Vintagen ajoitus: yleisvinkit \/ Dating vintage: general tips"},"content":{"rendered":"\n

T\u00e4m\u00e4 postaus on roikkunut luonnosten osastolla jo useamman vuoden joten ajattelin nyt punnertaa sen valmiiksi kalenteria varten. Olen koonnut t\u00e4h\u00e4n joitakin yleisi\u00e4 ohjeita vintagen ajoittamisesta. Ne koskevat p\u00e4\u00e4osin kotimaista vintagea, mutta niit\u00e4 voidaan joitakin poikkeuksia lukuunottamatta soveltaa my\u00f6s ulkomaiseen vintageen.  T\u00e4m\u00e4 postaus tulee olemaan pitk\u00e4 kuin n\u00e4lk\u00e4vuosi, mutta koittakaa kest\u00e4\u00e4. Kas t\u00e4ss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Moderni vs. vintage<\/strong><\/span>
Yleisi\u00e4 ja kohtalaisen helppoja, mutta karkeita konsteja vanhemman ja tuoreemman vaatteen erottamiseksi toisistaan ovat valmistajan tuotemerkit ja pesulaput, materiaalit sek\u00e4 ompelurakenteet. Tuotemerkit ilmestyiv\u00e4t kotimaisiin vaatteisiin siin\u00e4 vaiheessa kun puoliteollinen tai teollinen tuotanto alkoi, noin 30-50-luvuilla . Niiss\u00e4 oli yleens\u00e4 valmistajan logo ja\/tai nimi, usein miten kauniisti kuvioon kudottuna. Miesten puvuissa, p\u00e4\u00e4llystakeissa, turkeissa ja jakkupuvuissa tosin saattaa l\u00f6yty\u00e4 n\u00e4it\u00e4 my\u00f6s vanhemmista vaatteista koska ne ovat usein r\u00e4\u00e4t\u00e4lien tai vaatturimestarien valmistamia joilla oli omat ateljensa ja merkkins\u00e4. Pesulaput ja koostumukset tulivat v\u00e4h\u00e4n j\u00e4lkijunassa. 50-luvulla niit\u00e4 oli jo jonkin verran, mutta yleistyiv\u00e4t selv\u00e4sti 60-luvulla. 50-lukua vanhemmissa kotimaisissa tekstiileiss\u00e4 ei yleens\u00e4 ole mink\u00e4\u00e4nlaisia pesulappuja, korkeintaan kokolappu, mutta yleens\u00e4 ei sit\u00e4k\u00e4\u00e4n. Mik\u00e4li pesulappu l\u00f6ytyy tai muuten pystyy tunnistamaan materiaalin niin polyesteri ja polyamidi, tai elastaani ovat varmat merkit siit\u00e4 ett\u00e4 vaate tuskin on 60-lukua vanhempi, usein ei n\u00e4ink\u00e4\u00e4n vanha. Elastaania k\u00e4ytettiin tuohon aikaan l\u00e4hinn\u00e4 alusvaatteissa. 50- ja 60-lukuisissa vaatteissa saattaa olla merkittyn\u00e4 nylon tai joitakin tekokuitujen kauppanimi\u00e4 kuten teryleeni, dralon tai trevira. Perehtym\u00e4ll\u00e4 lappujen designiin, fontteihin ja itse lapun materiaaliin, voidaan antaa karkeaa arviota siit\u00e4 onko kyse esim 50-luvun vai 80-luvun vaatteesta. Vuosikymmenill\u00e4 on t\u00e4ss\u00e4kin suhteessa oma leimallinen tyylins\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Jos vaatteessa on huolitteluna k\u00e4ytetty saumuriommelta, on se mit\u00e4 suurimmalla todenn\u00e4k\u00f6isyydell\u00e4 60-lukua tai uudempaa, joissakin tapauksissa saattaa olla my\u00f6s 50-lukua. 60-lukua voidaankin pit\u00e4\u00e4 er\u00e4\u00e4nlaisena vedenjakajana kun siirryttiin uniikeista vaatteista ja yksityisist\u00e4 ompelijoista ja ompelimoista teolliseen sarjatuotantoon. Jotkut muistanevat kotimaisen sarjan Puhtaat valkeat lakanat joka kertoo t\u00e4st\u00e4 murroksesta vaatturi Raikkaan ja h\u00e4nen perheens\u00e4 kautta. Mielest\u00e4ni yksi esimerkki teollistumisesta on vetoketjujen asettelu vaatteeseen ja sit\u00e4 seuranneet muutokset leikkauksissa. Vetoketjut ovat 50-lukuisissa ja sit\u00e4 vanhemmissa yleens\u00e4 sivusaumassa, 60-lukuisissa, vuosikymmenen alkua lukuunottamatta,  ja sit\u00e4 uudemmissa p\u00e4\u00e4asiassa sel\u00e4ss\u00e4. 60-luvulla vetoketjut vaihtuivat metallihampaisista muovisiksi. Toki on mahdollista ett\u00e4 alkuper\u00e4inen vetoketju on jossain vaiheessa vaihdettu muoviseen, silloin pit\u00e4\u00e4 tutkia n\u00e4kyyk\u00f6 merkkej\u00e4 vaihtamisesta ja milt\u00e4 puku muuten n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 saumanvaroista.<\/p>\n\n\n\n

Ulkomaisessa vintagessa, erityisesti Amerikasta tulevassa voi olla valmistajan logolappuja, kokolappuja ja materiaalilappuja sek\u00e4 saumuriompeleita jo my\u00f6s vanhemmissa vaatteissa, sill\u00e4 teollinen tai puoliteollinen tuotanto on ulkomailla alkanut jo paljon aiemmin kuin Suomessa. Samoin vetoketjut saattavat olla niskassa tai edess\u00e4 my\u00f6s vanhemmissa vaatteissa. Vetoketjuista lis\u00e4\u00e4 vuosikymmenten kohdalla.’<\/p>\n\n\n\n

10’s-20’s<\/strong><\/span>
N\u00e4in vanhojen vaatteiden l\u00f6yt\u00e4minen on harvinaista. Mik\u00e4li kuitenkin ep\u00e4ilet t\u00f6rm\u00e4nneesi t\u00e4llaiseen harvinaisuuteen saatat pysty\u00e4 varmistumaan asiasta tutkimalla seuraavia seikkoja. Vaatteessa ei ole saumuriompeleita, eik\u00e4 vetoketjuja. Kiinnittimin\u00e4 on hakasia, nappeja, nauhoja ja neppareita. Puvussa saattaa olla paljon k\u00e4sin ommeltuja saumoja. Mik\u00e4li olet hyv\u00e4 tunnistamaan materiaaleja voit varmistaa asiaa my\u00f6s tutkimalla niit\u00e4. N\u00e4in vanhoissa vaatteissa ei yleens\u00e4 ole k\u00e4ytetty tekokuituja vaan ne ovat mit\u00e4 luultavammin, viskoosia lukuunottamatta, luonnonmateriaaleja kuten silkki\u00e4, puuvillaa ja villaa. Trikoovaatteita ei t\u00e4h\u00e4n aikaan Suomessa juurikaan ollut, tosin neuleita kyll\u00e4kin. Poikkeuksia toki voi l\u00f6yty\u00e4 (esimerkkin\u00e4 puuvilla- tai viskoosijersey joita on k\u00e4ytetty jo 20-luvulla)<\/strong><\/span>, mutta ovat harvinaisempia etenkin t\u00e4\u00e4ll\u00e4 Suomessa. Jos vaate on vuoritettu, vuori saattaa olla ns. kiinte\u00e4, eli se on ommeltu samoihin saumoihin p\u00e4\u00e4llyskankaan kanssa jolloin sek\u00e4 vuorin ett\u00e4 miehustakankaan saumanvarat ovat n\u00e4kyviss\u00e4, tai ne on peitetty erillisill\u00e4 kapeilla kaitaleilla. Takeissa usein kuitenkin on tavallinen vuori joka j\u00e4tt\u00e4\u00e4 saumanvarat piiloon. T\u00e4m\u00e4n ik\u00e4isten vaatteiden kiinnitykset voivat olla erikoisia ja erikoisissa paikoissa suhteessa moderneihin vaatteisiin.<\/p>\n\n\n\n

Teattereissa k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 olleista vaatteista voi olla vaikea sanoa ovatko ne oikeasti vanhoja vai uustuotantoa koska niiss\u00e4 on saatettu k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 oikeasti vanhoja materiaaleja ja tekniikoita. Niiden t\u00e4ydellinen ajoittaminen voi olla todella hankalaa, joskus per\u00e4ti mahdotonta. Saumuriompeleet ja modernit liimakiinnitteiset tukikankaat kuitenkin kertovat ett\u00e4 kyse on uustuotannosta. Teatteri- ja oopperavaatteista saattaa my\u00f6s l\u00f6yty\u00e4 teatterin omia nimilappuja joihin on kirjoitettu sit\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4neen n\u00e4yttelij\u00e4n nimi ja n\u00e4ytelm\u00e4. Usein teatteripuvustuksessa on k\u00e4ytetty kevyempi\u00e4 ja yksinkertaisempi rakenteita kuin aidoissa vanhoissa, esim takeissa. My\u00f6s pukujen kiinnitykset saattavat olla eri kohdissa ja erilaiset kuin alkuper\u00e4isiss\u00e4 vanhoissa.<\/p>\n\n\n\n

30’s – 40’s<\/strong><\/span>
Vaatteiden i\u00e4st\u00e4 saa parhaiten k\u00e4sityksen sis\u00e4puolelta, eli k\u00e4\u00e4nn\u00e4 vaate nurinp\u00e4in ja tutki saumoja. Saumanvarat kertovat vaatteen i\u00e4st\u00e4. Vanhat vaatteet on ommeltu vanhoilla ompelukoneilla, joissa ei kamalasti ollut s\u00e4\u00e4t\u00f6mahdollisuuksia. Suorat ompeleet ovat tihe\u00e4\u00e4 puuvillalangalla ommeltua tikki\u00e4, jotkut saumat moneen kertaan ommeltuja. Saumanvarat on huoliteltu\u00a0siksakilla, k\u00e4sin luotospistoilla tai jopa suoraompeleella taittamalla saumanvara kaksinkerroin ja sitten tikkaamalla taite paikalleen niin ett\u00e4 leikattu reuna osoittaa kohti varsinaista kappaleet kiinnitt\u00e4v\u00e4\u00e4 saumaa. Joissakin tapauksissa saumanvara on kokonaan huolittelematta mahdollisesti harkkosaksilla leikattu, jolloin se on alkanut k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 jo liesty\u00e4, joskus\u00a0jopa saumaan asti. Joskus saumanvarat on huoliteltu vinokantilla. 30- ja 40-lukujen vaatteissa yleisesti ottaen huolittelut ovat joko k\u00e4sin tai reuna koneella k\u00e4\u00e4nt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 tehtyj\u00e4. Usein huolittelut puuttuvat kokonaan. Siksak-ommelta ei yleens\u00e4 viel\u00e4 ollut k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4. <\/p>\n\n\n\n

Suomessa vetoketjun k\u00e4ytt\u00f6 vaatteissa alkoi yleisty\u00e4 vasta noin 40-luvun alussa. T\u00e4t\u00e4 vanhemmissa vaatteissa on yleens\u00e4 vetoketjun tilalla nepparit sivusaumassa. Jotkin t\u00e4m\u00e4n ajan vaatteet ovat p\u00e4\u00e4n yli vedett\u00e4vi\u00e4 niin ettei niiss\u00e4 ole mink\u00e4\u00e4nlaista napitusta tai vetoketjua. Joissakin p\u00e4\u00e4ntielt\u00e4 eritt\u00e4in napakoissa vaatteissa saattaa olla edess\u00e4, niskassa tai olalla napit tai nepparit tai lyhyt niskavetoketju. Niskan vetoketju ei kuitenkaan yleens\u00e4 jatku lantiolle saakka kuten 60-luvun vaatteissa. Sen tarkoituksena on vain mahduttaa p\u00e4\u00e4 l\u00e4pi p\u00e4\u00e4ntiest\u00e4. Amerikkalaisissa 40-luvun puvissa vetoketju saattaa olla my\u00f6skin keskell\u00e4 edess\u00e4 n\u00e4kyviss\u00e4.\u00a0Viskoosi ja samantuntuiset muut alkeelliset tekokuidut olivat 40-luvulla muodissa ja niit\u00e4 k\u00e4ytettiin paljon etenkin kes\u00e4mekoissa. Ne laskeutuvat vartalonmy\u00f6t\u00e4isesti ja tuntuvat vilpoisilta iholla, mutta my\u00f6s rypistyv\u00e4t helposti. Printtikuviot, etenkin ns. noveltyprintit olivat suosittuja (erikoiset kuviot kuten ihmishahmot, erilaiset esineet, maisemat, el\u00e4imet jne)<\/strong><\/span>, niiden ongelma oli kuitenkin v\u00e4rien levi\u00e4minen jopa viile\u00e4ss\u00e4 k\u00e4sinpesussa. T\u00e4st\u00e4 usein erottaakin aidon vanhan viskoosiprintin, tumma pohjav\u00e4ri on pesuissa levinnyt vaaleisiin kuviokohtiin siell\u00e4 t\u00e4\u00e4ll\u00e4. T\u00e4n\u00e4 aikana my\u00f6s ns. colour-blocking oli muodissa, eli eriv\u00e4risist\u00e4 kankaista ommellut v\u00e4rialueet vaatteissa. <\/p>\n\n\n\n

\"\"
Vinonauhalla kantatut saumanvarat 30-luvun pussihousuissa. \/
Bias take bound seam allowances in 1930’s jodhpurs.<\/em><\/strong><\/figcaption><\/figure>\n\n\n
\n
\"\"
Colour-blocking 1940’s<\/strong><\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n

50’s – 60’s<\/strong><\/span>
50-luvulla alkoi jo olla k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 enemm\u00e4n tekokuituja, joten pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n vaatteen materiaali ei kerro sen i\u00e4st\u00e4 en\u00e4\u00e4 ihan kaikkea. Nylon oli jo hyvin tavallinen ja muodikaskin materiaali ja siit\u00e4 valmistettiinkin kaikkea naisten sukista paita- ja mekkokankaisiin. Jotkut saattavat muistaa lapsuudestaan vaatteet joiden saumanvarat raapivat ik\u00e4v\u00e4sti. Ne oli huoliteltu nylonkankaaseen polttamalla jolloin kankaan reuna sulaa eik\u00e4 en\u00e4\u00e4 purkaannu. Ei tokikaan mik\u00e4\u00e4n miellytt\u00e4v\u00e4 iholla. 50-luvulta tuttuja ovat my\u00f6s eritt\u00e4in sile\u00e4t, hieman muovimaiset ja n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4sti kuvioidut tekokuitumekot, napakat puuvillat ja erikoiset kuosiin kudotut juhlakankaat joissa on mukana lurexia tai lameeta. Perehtym\u00e4ll\u00e4 eri vuosikymmenten tyypillisiin v\u00e4reihin, kuviointeihin, leikkauksiin, siluetteihin ja materiaaleihin tulee ajoittamisesta v\u00e4hitellen helpompaa. 50-luvulta ihmiset tunnistavat helpoiten tyllialushamein kohotetut kellohelmat ja 60-luvulta v\u00e4rikk\u00e4\u00e4n mod-tyylin sek\u00e4 tweedkankaiset Chanel-jakkupuvut.<\/p>\n\n\n

\n
\"\"
60-luvun brokadi \/ 60’s brocade<\/em><\/strong><\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n

70’s – 80’s – 90’s<\/strong><\/span>
70-luvulla rakastettiin vanhojen vuosikymmenten tyyli\u00e4 ja silt\u00e4 ajalta l\u00f6ytyykin paljon hyv\u00e4kuntoisia 30-luvun ja 40-luvun tyylisi\u00e4 reproja. N\u00e4m\u00e4 erottaa yleens\u00e4 aidoista esikuvistaan valmistajan etiketeist\u00e4 ja tekokuituisista materiaaleista, sek\u00e4 saumuriompeleista. 70-luvulla olivat suosittuja my\u00f6s kotimaiset printtipuuvillat. Aidot vanhat puuvillamekot ja -tunikat erottaa moderneista reproista kankaan laadusta. Vanhat ovat edelleen monista pesuistakin huolimatta yleens\u00e4 napakan tuntuisia ja v\u00e4rit voivat olla edelleen helakoita. Nykyajan modernit vastaavat ovat usein ohutta, heikkolaatuisempaa kangasta, eik\u00e4 usein en\u00e4\u00e4 edes 100% puuvillaa.<\/p>\n\n\n\n

80-luvulta helpoiten muistuu mieleen power-dressing, j\u00e4ttim\u00e4iset olkatoppaukset ja ylisuuret mitoitukset. N\u00e4it\u00e4 on helppo l\u00f6yt\u00e4\u00e4 kirppiksilt\u00e4, etsi vain niit\u00e4 isoja olkatoppauksia, psykedeelisi\u00e4 kuvioita ja muodottomia malleja. Muotolaskoksia ja istuvia leikkauksia ei juurikaan suosittu. Ruutujakku k\u00e4\u00e4rittyine hihoineen oli suosikki ja helppo tunnistaa.<\/p>\n\n\n\n

Kukkamekko on varmasti 90-luvun tunnistettavin vaate. Niit\u00e4 ei ole vaikea ajoittaa. Vanhemmista esikuvistaan ne erottaa tietenkin jo mainituista saumuriompeleesta ja valmistajan etiketeist\u00e4, mutta my\u00f6s hieman l\u00f6ys\u00e4st\u00e4 ja roikkuvasta leikkauksesta. Aiempina vuosikymmenin\u00e4 kukkamekotkin olivat huomattavasti napakammin istuvia ja niiss\u00e4 oli monimutkaisempia leikkauksia kuin 90-luvun versioissa. Ja ys\u00e4ri on muutenkin niin tuore vuosikymmen ett\u00e4 moderneja kopioita ys\u00e4rivaatteista ei juuri l\u00f6ydy. 90-luvun j\u00e4lkeen valmistetuissa vaatteissa kankaat, ompeluj\u00e4lki ja viimeistely ovat jo huomattavasti huonompaa laatua. Laadukas kangas on napakkaa, pesuista huolimatta hyv\u00e4kuntoista, ei ole juuri nuhraantunut, reikiintynyt eik\u00e4 nyppyyntynyt. Nurjalta puolen saumat n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t tasaisille, vaate on symmetrinen ja siit\u00e4 ei roiku ep\u00e4siistej\u00e4 langanp\u00e4tki\u00e4 tai saumuriompeleen h\u00e4nti\u00e4. Ohuetkin kankaat ovat tasaisesti kudottuja ja napakan tuntuisia, trikoot ovat paksuja ja sileit\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Viskoosi tuli materiaalina uudestaan muotiin 90-luvulla mutta sen laatu oli viel\u00e4 heikohkoa ja se kutistui pesuissa aika paljon. Se saattoi my\u00f6s p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4 v\u00e4ri\u00e4 mik\u00e4li samassa vaatteessa oli vaaleita ja tummempia v\u00e4rej\u00e4. Yksi tyypillinen 90-luvun viskoosivaate oli valkoinen r\u00f6yhel\u00f6paita jossa oli ehk\u00e4 kullan v\u00e4riset napit. My\u00f6s kukkamekkoja tehtiin viskoosista ja sit\u00e4 sai toki my\u00f6s kaikissa mahdollisissa abstrakteissa tai ei-abstrakteissa printeiss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Kukkamekko ys\u00e4rilt\u00e4 \/ Floral dress from 90’s<\/em><\/strong><\/figcaption><\/figure>\n\n\n
\n
\"inenglish\"<\/a><\/figure><\/div>\n\n\n

This post has been hanging in the draft section for years, but I though I should finally finish it for the Christmas calendar. These are some general tips how to identify modern garments from vintage items. They mostly apply to Finnish vintage, which is slightly different to European or American vintage. However they can mostly be applied also to vintage outside Finland. Post is going to be very long but try to make it to the end. So here we go.<\/p>\n\n\n\n

Modern vs. vintage<\/strong><\/span>
General quite simple but crude method is to check the garments for manufacturer labels, wash tags, seams and material content. Product labels didn’t appear on Finnish clothes until semi-industrial or industrial manufacturing started around 30-50’s. They usually had manufacturers logo and\/or name, quite often beatifully woven on the labe fabric. On men’s suits, coats, furcoats and ladies jackets manufacturers labels might occur even before this era, because they were mostly made by tailors who already had their own labels back then. Washtags came a bit later than that. In finnish garments they started appearing in 50’s and became common in the 60’s. Finnish garments older than 1950’s don’t usually have any wash tags. They might have size tag, but that’s it. If garment has wash tag and material consistency, it’s likely from 60’s or newer, especially if it has polyester, polyamide or elastane. At that time elastane was mostly used in underwear. Garments from 50’s and 60’s might have mention instead of “polyester” just the trade name of the material like Terylene, Dralon or Trevira. By browsing and getting to know all of these labels from each era, you might be able to have rough estimate if the garment is for example from 50’s or 80’s. Each era had their own distinctive style for these labels.<\/p>\n\n\n\n

If garment has serger\/overlock seams, it most likely is from 60’s or newer, perhaps in some cases even 50’s. 1960’s was kind of turning point when factory production started to slowly take over the clothing business. Before that, atleast here in Finland, most garments were either made by small businesses like seamstresses or tailors or at home. 60’s saw the break through of clothing factories. I think placing of zipper is one sign of industrialisation. In the 50’s and before that zipper used to be on the side seam where it didn’t disturb the design. In the 60’s zippers started to be often at the back, where it was easier to sew. However this affected on the design. Some neckline designs were not possible to achieve with back zipper. In the 60’s zippers also changed from metal teeth to plastic. However, zippers might have been replaced over time, so they are not 100% guaranteed method of identifying a garment. You might be able to see signs of zipper replacement on the seams.<\/p>\n\n\n\n

Vintage coming from abroad, especially from America, there might be manufacturers labels, size and other tags and serger seams in older garmets too. There the industrial production started much earlier than in Finland. Also zippers might have been in the neck or even at front on much older garments too. More about zippers on each era. <\/p>\n\n\n\n

10’s-20’s<\/strong><\/span>
Finding garments this old is not very common. However if you suspect of finding this kind of rarity, you might be able to verify it with these details. Garment does not have serger\/overlock seams nor zippers. Closures are hooks, buttons, snaps, ribbons and so on. All or most seams might have been handsewn. If you are good at identifying materials, inspect those carefully. Clothes this old usually don’t have any artificial materials. They are most likely silk, cotton and wool. In some cases they can be also viscose. There was not really much jersey garments, atleast not in Finland, however there was handmade knits. There are exception (for example cotton or viscose jersey, which were used already in 1920’s) however they are relatively rare in Finland. If garment has lining, it most likely is interlining, which has been sewn together with the main material on all seams. It leaves all seam allowances visible on the reverse side, or they are covered with separate ribbon trimmings. Coats however usually have common modern style lining which hides the seam allowances. The closures of garments of this old, are often unusual and even strange and sometimes in unusual places compared to modern garments.<\/p>\n\n\n\n

Clothes that have been used in theaters could be very tricky to date. They might have used old materials and techniques but garment is actually more modern that it appears to be. Dating theater garments could be very difficult, if not impossible sometimes. Serger seams and fusible stabilazers however always reveal they were made after 60’s. Theater garments also might have name tags for the play or actor who wore it. Construction is often lighter than what original might have had, because stage lights are warm. Closures can also be on “wrong” places than original garment might have. <\/p>\n\n\n\n

30’s – 40’s<\/strong><\/span>
Best way to identifying the age of the garment is to turn it inside out and check the seams. Seam allowances give hints about the age. Old garments have been sewn with old machines, which didn’t really have much adjustments. Straight seams are usually sewn with cotton threads with very short stitches. Often also they have sewn the seam several times over. Seam allowances are trimmed with either zigzag, by hand or by folding it once and then stitching. Sometimes seam allowances are just cut with pinking shears, which does not completely prevent fraying. In some cases seam allowances have been trimmed with bias tape. In general in 30’s and 40’s seam allowances were usually trimmed with handsewing or folded with machine stitching. Sometimes there was no trimming at all. Zigzag wasn’t really used at this time yet. <\/p>\n\n\n\n

In Finland zipper started to become more common in the beginning of 40’s. Older garments usually have just snap buttons on the side. Some clothes from this era don’t have any closure at all, they just need to be pulled over the head. Some garments with very snug neckline have buttons, snaps or even short zipper on the neckline. However the neckline zipper never continue all the way to the waist, like in 60’s clothes. The only purpose of the neckline zipper is to allow enough space for the head to go through the neckline. In some garments, especially American 40’s house coats and so on, the zipper might be in front. Viscose and similar early artificial materials were in fashion in the 40’s and they were used a lot especially in summer dresses. They drape nicely along the body and feel cool on the skin. However they also wrinkle easily. Prints were popular, especially novely prints (fun and unusual prints like humans, objects, scenery, animals etc.), however the colours weren’t very good. They were bleeding in wash, sometimes even in cold hand wash. Sometimes you can identify original vintage viscose print from modern, the dark background colour has bled onto light printed patterns here and there. Colour-blocking was popular style for garments around this era.<\/p>\n\n\n

\n
\"\"
Colour-blockin 1930’s<\/strong><\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n
\n
\"\"
1940-luvun puku jossa ei ole vetskaria, nappeja tai muutakaan kiinnityst\u00e4. \/
1940’s dress which doesn’t have zipper, buttons or any other closure.<\/em><\/strong><\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n

50’s – 60’s<\/strong><\/span>
In the 50’s artificial materials started to be more common, so the material alone doesn’t say anything about the era. Nylon was already common and fashionable material. It was used in ladies stockings, shirts and dresses. Some might remember garments from their childhood which had very rough seam allowances. They were most likely made of nylon and seam allowances were trimmed by melting the edge with flame. Not very comfortable to use. One popular style was smooth and sheer pastel coloured print dresses. Also sturdy cotton and jaquard fabrics with bold colours and lurex or lame. Identifying different decades becomes easier when you learn which colours, patterns, cuts, silhouettes and materials are typical for each era. 50’s is well-known of the bell skirts and ruffly petticoats and 60’s of the pastell tweed Chanell jackets and mod style. <\/p>\n\n\n

\n
\"\"
60-luvun jakku, alaviistosta yl\u00f6sp\u00e4in nousevat rintamuotolaskokset ja vajaamittaiset hihat. \/
60’s jacket, diagonal bust darts and cropped sleeves. <\/em><\/strong><\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n

70’s – 80’s – 90’s<\/strong><\/span>
70’s was the golden era of retro and there can be lot of 30’s and 40’s styles found remade in 70’s. These you can usually identify from originals by labels, artificial materials and serger seams. Finnish cotton prints were also very popular in bright colours. 70’s cotton prints are on much sturdier and thicker cotton than modern ones. Old ones still have their bold colours and smooth surface even though they have been washed and used a lot. Modern cotton prints are often thin, much flimsy material, and sometimes not even 100% cotton anymore. <\/p>\n\n\n\n

80’s most memorable styles are power-dressing with giant shoulder pads and oversize clothes. 1980’s garments are quite readily available on thrift stores, just look for huge shoulder pads, psychedelic prints and shapeless styles. Darts and fitting styles weren’t really popular. Glencheck jackets with rolled up sleeves are easy to spot. <\/p>\n\n\n\n

Most recognisable piece from the 90’s must be floral dress. Those are not difficult to date. If in doubt, always check the seams, look for the serger seams and manufacturers labels, but also loose droopy cuts. In earlier decades even floral dresses were much more form fitting than in the 80’s and 90’s. They also had more complicated cuts. Nineties is such a recent era that there isn’t really copies of those styles. 1990’s was another dividing era in fashion. After that quality of materials, sewing and finish started to decline. Good quality materials are sturdy and they keep their form in washes, don’t gather pilling and don’t develope holes easily. When inspecting the garments on the inside, seams look even, garment is symmetrical and there is no thread ends hanging. Even thin materials are evenly and tightly woven and they seem sturdy, jerseys are thick and smooth. <\/p>\n\n\n\n

Viscose as a material came back into fashion in the 90’s, however the quality still wasn’t the best. It did had the tendency to shrink in the wash quite a lot. It also might have bleed colour if same garment had more than one colour. One typical 90’s garment was frilly white blouse, with gold buttons. also floral dresses were made in viscose and you could get it in all possible abstract and non-abstract prints. <\/p>\n\n\n\n

\"\"
40-luvun amerikkalainen vaatemerkki \/
1940’s American clothing label<\/em><\/strong><\/figcaption><\/figure>\n\n\n
\n
\"\"
30-luvun vaatemerkki \/ 1930’s clothing label<\/em><\/strong><\/figcaption><\/figure><\/div>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

T\u00e4m\u00e4 postaus on roikkunut luonnosten osastolla jo useamman vuoden joten ajattelin nyt punnertaa sen valmiiksi kalenteria varten. Olen koonnut t\u00e4h\u00e4n joitakin yleisi\u00e4 ohjeita vintagen ajoittamisesta. Ne koskevat p\u00e4\u00e4osin kotimaista vintagea, mutta niit\u00e4 voidaan joitakin poikkeuksia lukuunottamatta soveltaa my\u00f6s ulkomaiseen vintageen.  T\u00e4m\u00e4 postaus tulee olemaan pitk\u00e4 kuin n\u00e4lk\u00e4vuosi, mutta koittakaa kest\u00e4\u00e4. Kas t\u00e4ss\u00e4. Moderni vs. vintageYleisi\u00e4… <\/p>\n

Read More<\/a><\/div>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":17148,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"jetpack_post_was_ever_published":false,"_jetpack_newsletter_access":"","_jetpack_dont_email_post_to_subs":false,"_jetpack_newsletter_tier_id":0,"_jetpack_memberships_contains_paywalled_content":false,"_jetpack_memberships_contains_paid_content":false,"footnotes":"","jetpack_publicize_message":"22\/12 Identifying vintage is not always easy, here is some general tips","jetpack_publicize_feature_enabled":true,"jetpack_social_post_already_shared":true,"jetpack_social_options":{"image_generator_settings":{"template":"highway","default_image_id":0,"font":"","enabled":false},"version":2}},"categories":[150,13,35],"tags":[151,235],"class_list":{"0":"post-9104","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","6":"hentry","7":"category-pukuhistoria","8":"category-vaatehtimo","9":"category-vintage","10":"tag-costume-history","11":"tag-vintage","13":"fallback-thumbnail"},"jetpack_publicize_connections":[],"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/i0.wp.com\/www.evildressmaker.com\/wp-content\/uploads\/2022\/12\/label.jpg?fit=800%2C895","jetpack_shortlink":"https:\/\/wp.me\/p2H8as-2mQ","jetpack_sharing_enabled":true,"jetpack_likes_enabled":true,"_links":{"self":[{"href":"http:\/\/www.evildressmaker.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/9104","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"http:\/\/www.evildressmaker.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"http:\/\/www.evildressmaker.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/www.evildressmaker.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/www.evildressmaker.com\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=9104"}],"version-history":[{"count":16,"href":"http:\/\/www.evildressmaker.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/9104\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":17152,"href":"http:\/\/www.evildressmaker.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/9104\/revisions\/17152"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/www.evildressmaker.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/media\/17148"}],"wp:attachment":[{"href":"http:\/\/www.evildressmaker.com\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=9104"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"http:\/\/www.evildressmaker.com\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=9104"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"http:\/\/www.evildressmaker.com\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=9104"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}