![\"\"](\"https:\/\/i0.wp.com\/www.evildressmaker.com\/wp-content\/uploads\/2013\/11\/inenglish.gif\")
<\/a><\/p>\nEvery now and then I get requests for tips about dating vintage garments. I have been writing a post about it for long time. That post is now starting to turn into very long and it’s not likely to finish any time soon either. So I thought it might be better to do this with actual vintage garments and point out with photos and examples how I date garments. Let’s start with this winter coat I recently bought.<\/em><\/p>\n Vaatteen malli ja tyyli<\/strong><\/span> T\u00e4m\u00e4 takki on silhuetiltaan pitk\u00e4 ja kapea. Erityisesti 1920- ja 30-luvuilla vaatteen silhuetti oli suora, pitk\u00e4 ja kapea. Varsinkin 20-luvulla muotolaskokset puuttuivat ja vaatteen muoto oli suora laatikko. 30-luvulla siluetti oli edelleen sama, mutta pienemmill\u00e4 v\u00e4ljyyksill\u00e4 kuin 20-luvulla. Takissa on aika kapeat hihat ja isohko, varsin avonainen turkiskaulus. Sek\u00e4 20- ett\u00e4 30-luvuilla jotkin hihamallit olivat kapeat, jopa tiukahkot. Mustan kankaan sidos on harvahko ja varsin erikoinen. Musta on yleinen v\u00e4ri eik\u00e4 oikeastaan viittaa mihink\u00e4\u00e4n tiettyyn aikakauteen. Kankaan sidosta en omalla tiet\u00e4myksell\u00e4ni osaa yhdist\u00e4\u00e4 mihink\u00e4\u00e4n tiettyyn aikaan. Uudemmissakin takkikankaissa on hiukan saman tyyppisi\u00e4, joskaan ei ehk\u00e4 yht\u00e4 koristeellisia sidoksia. Kauluksen turkis on karakul-lampaasta tehty\u00e4 krimiturkista. Sen tunnistaa tiiviist\u00e4 ja tihe\u00e4st\u00e4 kiharasta. Takin selk\u00e4puolella on erikoinen leikkaus, se saattaa viitata 30-luvulle jolloin olivat muodissa erikoiset pystysuuntaiset suorakaiteen ja salmiakin muotoiset leikkaukset. Takin ylimm\u00e4inen nappi on suhteellisen alhaalla j\u00e4tt\u00e4en p\u00e4\u00e4ntien varsin avonaiseksi, t\u00e4m\u00e4 taas on aika tyypillist\u00e4 20-luvulle. Toisaalta 30-luvulla napitukset alkoivat ulottua jo ylemm\u00e4s. N\u00e4m\u00e4 ovat asioita jotka oppii n\u00e4kem\u00e4\u00e4n selaamalla paljon kyseisten aikakausien lehti\u00e4 ja muotikuvia sek\u00e4 valokuvia.<\/p>\n Vanhoissa vaatteissa voi olla my\u00f6s saumoja erikoisissa kohdissa kuten kainalossa, helmassa tai oudosti hihansuissa. N\u00e4m\u00e4 johtuvat yleens\u00e4 siit\u00e4 ett\u00e4 kangasta on ollut v\u00e4h\u00e4n tai se on haluttu k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 mahdollisimman s\u00e4\u00e4steli\u00e4\u00e4sti ilman hukkapaloja. Ompelijan on ollut pakko lis\u00e4t\u00e4 saumoja hukkapalojen v\u00e4ltt\u00e4miseksi ja mahduttaakseen kaavakappaleet kankaalle. Tehdastekoisissa vaatteissa, kuten t\u00e4ss\u00e4 takissa, t\u00e4llaiset on voitu saada n\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n tarkoituksellisilta symmetrisyydell\u00e4. Kotiompelija on saattanut olla h\u00f6velimpi ja tehd\u00e4 sellaisen vaikka vain toiseen hihaan.<\/p>\n Style and cut This coat has quite long and slim silhouette. This is quite typical for 1920’s and 1930’s clothes. Especially in the 20’s, there was no darts and shape was boxlike. In the 30’s the shape was pretty much the same, but more fitting garments and less ease. Coat has quite narrow sleeves, and quite open neckline with big fur collar. Some sleevestyles were pretty slim in both, 1920’s and 30’s. Black is pretty general colour and does not point towards any era. Weave of the fabric is unusual and not very tight or thick. I can’t really date this weave to any era. Some new fabrics have similar weaves, but not as decorative. Collar is made of karakul sheep, you can tell by the very fine and tight curls. Backside has quite unusual cut, that might hint towards 30’s, when it was fashionable to have box- and diamond-shaped cuts. Top button is quite low, leaving the neckline rather open, this was typical especially at 20’s. On the other hand 1930’s necklines started to button much higher. These are all things you learn bit by bit, by browsing through a lot of magazines, fashion plates and photos from those eras.<\/em><\/p>\n Old garments might also have seams on odd, unusual places, like under arm or hem or sleeve. This is usually due to small amount of fabric or people have wanted to use as little material as possible and use all scraps too. Seamstress has put seams on weird places to avoid scraps or fit the patterns on the fabric. On factory-made garments these might be symmetrical, to keep more intentional look on it. But homemade clothes might have similar solutions perhaps just on one sleeve or so.\u00a0<\/em><\/p>\n Suora silhuetti, napit alhaalla, kapeat hihat. (Joo, onnistuin juuri<\/strong><\/span> Erikoinen kulmikas leikkaus ja oudot pystysaumat olalla. \/<\/strong><\/span> Ylempi vino leikkaus my\u00f6t\u00e4ilee hihan koristetikkauksia, alempi<\/strong><\/span> Valmistajan etiketit<\/strong><\/span> T\u00e4ss\u00e4 takissa on niskassa isompi merkki.\u00a0 Mallio Oy:n perusti Helsinkiin Ruben Jaari, veljens\u00e4 Fajon kanssa vuonna 1930. N\u00e4in ollen t\u00e4m\u00e4 takki ei voi olla sit\u00e4 vanhempi, vaikka se minulle 20-lukuisena myytiinkin. Ajoittaminen ei ole aina helppoa. Mallio Oy:n takkeja myytiin vuodesta -33 alkaen Kappa-keskuksessa (my\u00f6skin Jaarin veljesten perustama)<\/strong><\/span>, josta my\u00f6hemmin tuli Pukeva Oy. Veljekset Jaarin bisneksist\u00e4 voi lukea lyhyesti Rubenin pojan, Ralph Jaarin blogista<\/a>.<\/p>\n Joskus paljastuu ett\u00e4 valmistaja on ollut toiminnassa vain lyhyen aikaa, mutta toisinaan yrityksen elinkaari on voinut olla l\u00e4hes satakunta vuotta. Silloin my\u00f6s etiketin tyyli voi antaa osviittaa vaatteen i\u00e4st\u00e4. Suomalaista vaateteollisuutta on tutkittu hyvin v\u00e4h\u00e4n, joten netist\u00e4 on todella vaikea l\u00f6yt\u00e4\u00e4 kuvia valmistajien etiketeist\u00e4, mutta perehtym\u00e4ll\u00e4 eri vuosikymmenten muotokieleen voidaan tunnistaa esim 40- ja 50-luvuilla suositut kirjasintyypit 60- ja 70-lukujen vastaavista. 20- ja 30-luvuilla kirjasimet noudattelivat art decon ja jugendin estetiikkaa. Mallion etiketiss\u00e4 voidaan n\u00e4hd\u00e4 30-lukuista funktionalistista tyyli\u00e4.<\/p>\n Manufacturers labels<\/strong><\/span><\/em> This coat has larger label on the neck. Mallio Oy was founded in Helsinki by Ruben Jaari, with his brother Fajo, in 1930. So this coat can’t be older than that, even though it was sold to me as 20’s coat. Timing is not always easy. Kappa-keskus, also founded by Jaari brothers, started selling Mallio coats in 1933. Later the company was named Pukeva Oy. There is a short story about Jaari brothers business in\u00a0blog by Ruben’s son<\/a>, Ralph Jaari. Unfortunately blog is in finnish.<\/em><\/p>\n Sometimes investigation reveals that company was working only very short time, but sometimes the history can spread over hundred years. In those cases there is always the possibility that the style of the label gives idea of the era too. Finnish clothing industry hasn’t been studied very much, so it is difficult to find photos of labels online. However by studying the design styles of each era, it is possible to separate them from each other. 20’s and 30’s were using typical art deco, jugendstil and functionalism style fonts, while 40’s and 50’s were more romantic style and 60’s and 70’s turned into quite modern mod-style. Mallio label has certain functionalistic style in it.<\/em><\/p>\n Tutki etiketin mallia ja tyyli\u00e4, selvit\u00e4 yrityksen historiaa. \/<\/strong><\/span> Saumat ja sis\u00e4lmykset<\/strong><\/span> T\u00e4m\u00e4n takin tarkempi tutkiskelu paljastaan ett\u00e4 takin sis\u00e4ll\u00e4 olevat tukimateriaalit ovat aidosti vanhoja. Kun jo tied\u00e4mme ett\u00e4 takki ajoittuu jonnekin 30-luvulle, saamme arvokasta tietoa tukimateriaaleista jatkoa ajatellen. Tukikankaana on s\u00e4kkikangasta ja harvaa puuvillaharsoa. L\u00e4mp\u00f6\u00e4 lis\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n on laitettu kerros villavatiinia. Kauluskankaan l\u00e4pi tunkee hevosenjouhta, jota k\u00e4ytettiin j\u00e4ykisteen\u00e4 esim ns. raavelissa joka oli yleinen tukikangas takkien ja pukujen kauluksissa ja miehustoissa.<\/p>\n Saumoissa voidaan n\u00e4hd\u00e4 tyypillist\u00e4 tihe\u00e4\u00e4, puuvillalangalla ommeltua tikki\u00e4. Kankaan saumanvarat on yleens\u00e4 n\u00e4in vanhoissa vaatteissa huoliteltu k\u00e4sin yliluottelupistoilla. Joskus huolittelut on voitu j\u00e4tt\u00e4\u00e4 kokonaan tekem\u00e4tt\u00e4kin. Mit\u00e4 vanhemmasta vaatteesta on kyse, sit\u00e4 enemm\u00e4n niist\u00e4 l\u00f6ytyy k\u00e4sin ommeltuja saumoja. Yleisesti esim vuorit on kiinnitetty miehustaan k\u00e4sin, samoin hihavuorit on ommeltu olalle kiinni k\u00e4sin, usein ns. pumpsaustekniikalla jolloin koko vuori kiinnittyy yhdell\u00e4 k\u00e4siompeleella k\u00e4dentielle. Kotimaisissa vaatteissa 50-luvulta taaksep\u00e4in ei oikeastaan lainkaan\u00a0 l\u00f6ydy saumuriompeleita. Saumuri oli kyll\u00e4 keksitty, mutta sit\u00e4 k\u00e4ytettiin tuohon aikaan l\u00e4hinn\u00e4 tehtaissa. Kotimainen vaatetuotanto oli p\u00e4\u00e4osin ateljee- ja kotiompelua eik\u00e4 niill\u00e4 ollut saumureita k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4.<\/p>\n Seams and insides<\/strong><\/span><\/em> Looking at this coat close reveals that support materials are genuinely old. We already know that this coat is aproximately from 30’s, so studying what it has inside gives good information and helps to date other items later. There is burlap and thin loose cotton fabric for support and thin loose layer of wool for warmth. Some horsehair is coming through the collar fabric. That was woven into canvas which was used as stiffner in collars and bodices.<\/em><\/p>\n Seams are typical for the era, very fine machine stitching with cotton thread. In older garments the seam allowances are often finished by hand stitching. Sometimes there isn’t any finishing on seam allowances. the older the garment, the more hand stitching there is. Generally the linings are often attached by hand and sleeve lining has been sewn with hand sewing method which combines, not just the sleeve and bodice lining on the shoulder, but also the lining to the main material. Garments made in Finland prior 50’s don’t usually have any overlock seams. Overlock machines were already invented, but they were mainly used in big factories. In Finland at that time most garments were made by home seamstresses and small boutiques which didn’t have overlock machines in use yet.<\/em><\/p>\n Vuori on kiinnitetty k\u00e4sinompeleella jonka pistot n\u00e4kyv\u00e4t p\u00e4\u00e4lle p\u00e4in. \/<\/strong><\/span> Jouhet puskevat l\u00e4pi harvahkosta kankaasta (kolme suoraa karvaa kuvassa keskell\u00e4). \/<\/strong><\/span> Sininen on olkatoppaus, ennen nekin tehtiin k\u00e4sin kerrostamalla kankaan Yksi kankaan tukimateriaaleista on harvahkoa puuvillakangasta. \/<\/strong><\/span> Yksityiskohdat<\/span><\/strong> Napit ovat ajalle tyypilliset, ohuehkot kuvioidut, er\u00e4\u00e4nlaisesta esimuovista valmistetut. Napituslenkit taas ovat jokseenkin erikoiset. Yleens\u00e4 napit napitetaan kankaaseen ommeltuihin napinl\u00e4piin tai kankaasta tehtyihin lenkkeihin. T\u00e4llainen ny\u00f6rist\u00e4 tehty napituslenkkiratkaisu on oman kokemukseni mukaan aika erikoinen, etenkin p\u00e4\u00e4llystakissa. En osaa kommentoida onko se alkuper\u00e4inen, mutta mit\u00e4\u00e4n merkkej\u00e4 sen uusimisestakaan en ole l\u00f6yt\u00e4nyt.<\/p>\n Details<\/strong><\/span><\/em> Buttons are quite typical to the era, patterned, relatively thin, made of some sort of early form of plastic. Buttoning itself is rather unusual. Usually buttonholes are sewn into the fabric or loops made of the fabric. I haven’t seen these kind of ribbon made buttoning loops before. It seems rather odd, especially for a coat. I can’t really tell if it’s original, but I can’t find any signs of it being replaced either.\u00a0<\/em><\/p>\n Hihan kulmikkaat koristetikkaukset ja leikkaus (pahoittelen suttuista kuvaa). \/<\/strong><\/span>
\nEnsimm\u00e4isen\u00e4 katson vaatteen yleisilmett\u00e4 ja vastaan seuraaviin kysymyksiin. Mink\u00e4 muotoinen se on? Millainen on silhuetti? Millaisia leikkauksia vaatteessa on? Mitk\u00e4 ovat v\u00e4rit ja materiaalit? Onko vaatteessa jotain erityist\u00e4 tietylle vuosikymmenelle tyypillist\u00e4 estetiikkaa?<\/p>\n
\n<\/strong>FIrstly I look at the garment in general and answer to these following questions. What is the shape of the garment? What kind of silhouette? What kind of cuts? What colours and materials? Is there any special detailing which is typical for certain era?<\/em><\/p>\n<\/a><\/p>\n
\nhukkaamaan t\u00e4st\u00e4 alimman napin, sniff!) \/<\/strong><\/span>
\nStraight silhouette, buttons low, narrow sleeves. (Yeah, I managed<\/strong><\/span><\/em>
\nto loose one botton recently, sniff!)<\/strong><\/span><\/em><\/p>\n<\/a><\/p>\n
\nUnusual box-shaped cut and odd seams on shoulder.<\/strong><\/span><\/em><\/p>\n<\/a><\/p>\n
\nsaattaa olla kankaans\u00e4\u00e4st\u00f6tarkoituksessa tehty. \/<\/strong><\/span>
\nUpper cut follows the decorative stitching on sleeve,\u00a0<\/strong><\/span><\/em>
\ncut below looks more random and might be made to save fabric.\u00a0<\/strong><\/span><\/em><\/p>\n
\nSuuri osa vintagevaatteista on alkuper\u00e4isen k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4n itsens\u00e4 tai muiden kotiompelijoiden tekemi\u00e4. Siksi monissa, etenkin kotimaisissa 50-lukua vanhemmissa vaatteissa ei ole mink\u00e4\u00e4nlaisia valmistajien merkkej\u00e4. P\u00e4\u00e4llystakit, miesten puvut ja jakut ovat t\u00e4h\u00e4n yleens\u00e4 poikkeus. Ne valmistettiin r\u00e4\u00e4t\u00e4liss\u00e4, atelje-ompelimoissa tai tehtaissa jo 10-20-luvuilla ja valmistajat mieluusti kiinnittiv\u00e4t niihin omat merkkins\u00e4. Joskus merkki on pelkk\u00e4 ripustuslenkki johon on kudottuna valmistajan nimi. Etiketilliset vaatteet on joskus paljon helpompi ajoittaa kuin ne joissa etiketti\u00e4 ei ole.<\/p>\n
\nMost of Finnish vintage clothes are made by first user themselves or other home seamstresses. That is the reason why most of our vintage cloths prior 1950’s don’t have any labels. However coats, suits and jackets are exceptions to this rule. Those were usually made either by tailor, larger seamstress studio or factory already as early as 1910’s and 20’s. And of course they wanted to advertise by putting the labels on. Sometimes the label is just a little hanging ribbon with a woven name. Sometimes garments with labels are much easier to date than those without.<\/em><\/p>\n<\/a><\/p>\n
Study the style of the label, find out about the company history.<\/strong><\/span><\/em><\/p>\n
\nToisinaan k\u00e4y niin ett\u00e4 p\u00e4\u00e4llisin puolin vaate n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 vanhalta, mutta saumojen ja tukimateriaalien tarkempi tutkiminen paljastaa vaatteen uudemmaksi. Vanhoja tyylej\u00e4 on j\u00e4ljitelty jo auvoisista ajoista, mm. teatterissa. Etenkin teatterik\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 olleet vaatteet ovat ongelmallisia ajoittaa siksi ett\u00e4 ne pyrkiv\u00e4t tarkoituksella j\u00e4ljittelem\u00e4\u00e4n aitoja. Siksi ompelurakenteiden tutkiminen ja tunnistaminen on t\u00e4rke\u00e4 osa vaatteen ajoittamista.<\/p>\n
\n Sometimes the garment can look quite old on the outside, but studying the insides reveals much newer production. Old styles have been imitated and copied quite long time. for example in theaters. Theater garments are quite difficult to time, because they copy authentic era on purpose, but only looking inside reveals the truth. And of course theaters also have always used quite a lot authentic garments too. So knowing the old sewing techniques will help on this.<\/em><\/p>\n<\/a><\/p>\n
\nLining has been attached with hand stitching, which is visible.\u00a0<\/strong><\/span><\/em><\/p>\n<\/a><\/p>\n
\nHorsehair coming through the fabric (three straight hairs in the middle).<\/strong><\/span><\/em><\/p>\n<\/a><\/p>\n
\n<\/strong>j\u00e4m\u00e4paloja,\u00a0<\/strong>villa- ja puuvillavanua ja ommeltiin kasaan k\u00e4sinpistoin. \/<\/strong><\/span>
\nBlue blob is shoulder pad. Those used to be made by hand,<\/strong><\/span><\/em>
\nby layering fabric scraps, wool and cotton padding and
\nsewn together\u00a0<\/strong><\/span><\/em>with hand stitching.<\/strong><\/span><\/em><\/p>\n<\/a><\/p>\n
\nOne of the supportive materials is thin, loose cotton.\u00a0<\/strong><\/span><\/em><\/p>\n
Viimeinen tarkasteltava kohta ovat yksityiskohdat. Millaiset napit, tai muut kiinnitysmenetelm\u00e4t? Onko koristeluja, millaiset ne ovat ja miten tai mist\u00e4 materiaaleista ne on tehty? T\u00e4ss\u00e4 kyseisess\u00e4 takissa koristeita ja yksityiskohtia on v\u00e4h\u00e4n. Hihansuissa on er\u00e4\u00e4nlaiset kulmikkaat koristetikkaukset joiden yl\u00e4puolella on niiden muotoa j\u00e4ljittelev\u00e4 sauma. T\u00e4llaiset erikoisen muotoiset leikkaukset ovat yleens\u00e4 koristeita. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6llisyyden kannaltahan t\u00e4llaista leikkausta ei hihassa tarvita. Sama juttu sel\u00e4n kulmikkaan leikkauksen kanssa. Tietyill\u00e4 vuosikymmenill\u00e4 on ollut suosiossa erilaisia leikkauksia. 20- ja 30-luvulla ne olivat juuri salmiakin tai suorakaiteen muotoiset leikkaukset helmassa, hihoissa tai miehustassa.\u00a0<\/p>\n
\nLast thing to look at are details. What kind of buttons or other closure? Is there any decorations, what are they like and how or from what they are made of? This coat doesn’t have much decorations or details. Sleeves have sort of angled stitching, followed by similar seam. These kind of shaped cuts are usually purely decorative. Sleeves do not require that kind of seam for practicality. Same thing with the box shaped cut at the back. Certain decades have certain specific styles when it comes to cuts. In 20’s and 30’s these kind of diamond or box shaped cuts were very popular on bodice, skirts and sleeves.\u00a0<\/em><\/p>\n<\/a><\/p>\n
\nDiamond shape cut and stitching on the sleeve (sorry for the mushy photo).<\/strong><\/span><\/em><\/p>\n