Viikonlopun venyttelyt / Weekend stretching

Olen käynyt balettitunneilla viikottain nyt parisen vuotta. Vaihdoin tosin yksityiseltä tanssisalilta kansalaisopiston tunneille, koska raha. Meillä on siellä aivan loistava ohjaaja, Virpi, joka antaa sopivasti haastetta, mutta ei nipottele turhasta. Vuosia sitten irlantilaisen tanssin harrastukseni nimittäin päättyi siihen kun ensimäisellä tunnilla olisi pitänyt saada jalka täysin suorana nousemaan 90 asteen kulmaan, siis vyötärön tasolle. Ajattelin että jos tää on tämmöstä nipotusta niin ei ole mun paikka tämä tanssitunti, enkä mennyt toiste. Kirjoittelin joskus aiemmin siitä miten ensimmäistä kertaa elämässäni tuntuu että oma laji on vihdoin löytynyt. Ja arvatkaas mitä?! Edelleen tuntuu siltä. En ole kirjoittanut baletista silti mitään koska ei ole tuntunut sille että siitä olisi mitään sanottavaa.

Olen varmaankin aika jäykkä pökkelö verrattuna joihinkin samoilla tunneilla käyviin, jotka ovat selkeästi harrastaneet balettia tai muuta vastaavaa liikuntaa jo aiemmin elämässään. Tosin ei se kai ihmekään kun en ole oikein koko ikänäni harrastanut liikuntaa kovinkaan aktiivisesti. Eräs joogaa harrastava tanssikaveri nostaa jalkaa niin kevyen näköisesti joka tunnilla että kateellisena seurailen hänen liikeratojaan (joo, nousee täysin suorana vyötärön yläpuolelle). Tosin kyllä hänkin tunnusti viimekerralla että jalka nousee, mutta asennon säilyttäminen samana koko vaaditun ajan on tuskaa.

Baletti itsessään perustuu pitkälti erilaisiin venytyksiin. Esim. perusliike battement jeté, jossa jalkaa nostetaan polvi suorana eteen, sivulle tai taakse sitä ei tehdä etureittä repimällä vaan enemmänkin takareittä ja pakaraa venyttämällä(paitsi taakse nostaessa tietenkin venytetään myös etureittä). Aktiivinen balettiharrastus siis notkistaa ja venyttää lihaksia automaattisesti. Olen kuitenkin päättänyt, että asialle pitää tehdä jotain muutakin, jotta liikkeet sujuisivat tunnilla vähän helpommin. Niinpä olen alkanut käyttämään viikonloppuaamut venyttelyyn. Kun isäntä vielä on unimatin mailla, minä hiippailen olohuoneen matolle venyttelemään. Pitkittäisspagaatti ei ihan vielä onnistu, mutta olen ottanut sen tavoitteeksi. Lonkkien venyttäminen helpottaa myös jalan aukikiertoa, joka on baletissa olennainen loukkaantumisten välttämiseksi. Sen verran etua olen balettiharrastuksesta jo huomannut tulevan, että se vähentää migreeniäni.

inenglish

I have regularly been going to ballet class about two years now. I changed from private dance studio to night school, cause it’s cheaper. We have absolutely lovely teacher, Virpi, who gives us enough challenge, but doesn’t do nitpicking. Years ago my dreams of doing Irish dance were crushed, when on the very first lesson the teacher wanted us to lift our leg straight as an iron bar to 90 degrees, up to the waist level. I thought that if this class is going to be this uptight, it is not my place too be. And never went back. I wrote about how I first time in my life feel like I have finally found my genre for sports. And guess what?! I still feel that way. I haven’t really been writing more about ballet, because it feels I didn’t really have much to say about it.

I must be pretty stiff log compared to some people who go to the same class than I do. Some of them clearly have done ballet before, or other dance genres, or some other similar sports. I don’t think it’s really any surprise I’m that stiff though, since I’ve never really done much anything in my life. Not actively anyways. One yogi on the class lifts her legs up ever so lightly I just can’t stop watching enviously (yup, above her waistline). All though she did admit last time that it’s easy to lift, but really hard to hold it up the whole required time.

Ballet itself is mostly based on stretches. For example the basic move battement jeté, where you keep your whole leg straight and lift it up either front, side or back. You are not supposed to use that much of your front thigh muscles, but rather stretch the backside of your thigh and buttock (and of course when lifting up at back you also stretch the front of your thigh). If you go to regular ballet classes, they are making you more flexible and stretches your muscles automatically. However I have decided that I must do something about it, to make the workout in the class a bit easier. So I have started early morning stretching in the weekends. When hubby is still in the land of dreams, I sneak into our living room to do stretching. Front split doesn’t quite work yet, but that is my goal. Stretching the hips should also help on the turnout of the leg, which is essential in ballet to prevent the injuries. I have noticed atleast one advantage about doing the ballet, it eases up my migrain.

stretches1

stretches2

turnout
Aukikierto, balettitrikoot ja harjoitustossut. Sanonpahan vaan että megapohkeet
ei ainakaan helpota tuota aukikiertoa yhtään. /

Turnout, ballet tights and slippers. I have to say that my mega calves don’t
help with the turnout at all. 

6 Comments

  1. Oi, oi, ei onnistuis multa tuollaiset. Inhosin koulussa liikuntaa enkä edelleenkään erityisemmin rakasta liikkumista. Poikkeuksena on kävely, mieluiten metsässä rauhalliseen tahtiin välillä pysähdellen katselemaan vain ympäristöä.

    1. Rhia says:

      Metsäntyttö – Ei tuo koululiikunta minunkaan lemppareita ollut, etenkin kun se oli pelkkää kilpailua ja olen kilpailuissa todella huono. Mutta olen myöhemmin tajunnut että ne vain eivät olleet mun luonteelle sopivia lajeja. Kävelystä en kamalasti välitä, muutoin kuin maisemien katselullisessa mielessä.

  2. Sanski says:

    Ooo tuo sun nilkan ojennus on niiiiiin nätti. <3 Itsellä nilkka ei taivu kunnolla vaikka kuinka venyttäisi, ei varsinkaan vasemmassa jalassa. Pottuvarvas jää aina sojottamaan oudosti ylöspäin. Lisäksi jalkaterät kramppaa aivan järjettömän helposti.

    Itse olen harrastanut tanssia nuorempana paljon, kävin Sibelius-lukion tanssilinjankin. Päälaji mulla oli nykytanssi, mutta olen käynyt balettitunneillakin nelisen vuotta. Siinä tuli huomattua, että opettajalla on paljon tekemistä tunneilla käymisen jaksamiseen. Jos opettajaa ei kiinnosta tämmöinen ylipainoinen ja ylipitkä hujoppi, niin eipä siinä itseäkään kiinnosta oppia. Onneksi melkein kaikki kohdalleni osuneet opet on olleet reiluja ja varsinkin siinä vaiheessa, kun tekniikkaa oli kertynyt, aloin saamaan huomiota ja kunnioitusta.

    Itse vihasin teini-iässä tanssitunneilla käydessäni sitä outoa kilpa-asetelmaa jonka jotkut tytöt asettivat itselleen ja muille, vaikka mitään tarvetta kilpailulle ei ollut. Hei haloo, kuka sut bongaa jostain Järvenpään tanssikoulusta Spice Girlssin taustatanssijaksi (joo tää oli ihan oikee puheenaihe näillä pissiksillä joskus)?

    15-vuotiaana päätin saada itselleni tekniikkaa show-tanssin pohjalle ja kävin vuoden jazz-tunneilla. Ne jazz-tunnit oli niin perseestä! (Silloin alkuun siis, nykyään en muilla tunneilla kävisikään. :D ) Muistan sen vuoden kesäloman jälkeen, kun show-tanssitunnit taas alkoivat, kuinka opettaja sanoi kaikkien edessä että nyt hän ottaa poikkeuksellisesti ryhmän pisimmän tähän koreografian eteen. Minulla oli paras tekniikka niiden jazz-tuntien jäljiltä, ja sain kunnian olla tanssissa etummaisena. Muistan sen kihinän ja kateellisten ämmien panettelun sen jälkeen, mutta itse olin seitsemännessä taivaassa moisista kehuista. <3

    Tanssimaailma voi olla julma, mutta samalla niin antoisa. ^^

    Kauhee rant-kommentti, josta tuli pitkä kuin nälkävuosi. :D

    1. Rhia says:

      Sanski – Saa rantata jos sille tuntuu :D Mulla kramppaa myös jalkaterät ja varpaat. Tosin nyt se on alkanut helpottamaan vähitellen. Alkuun oli ihan tuskaa ojentaa varpaita kun ne kramppas joka ikinen kerta. Lihakset on vissiin sen verran vahvistunu että enää ei niin pahasti krampita.
      Opettajalla on kyllä suuri merkitys ihan kaikessa, tietty muissakin aineissa kuin liikunnassa. Ite kävin aikoinaan hiphop-tunneilla ja siellä oli yksi ohjaaja joka rakasti omaa ääntään yli kaiken, puolet tunnista seisoskeltiin ja kuunneltiin kun se puhuu. Sama juttu toisen ohjaajan itämaisen voimistelun tunnilla. En mä maksa niistä tunneista että meen sinne kuunteleen kun joku puhuu, mä maksan siitä että pääsen treenaamaan.
      Tanssiminen on kyllä kivaa, mutta voin hyvin kuvitella että etenkin jos tähtää ammattilaisuralle niin se voi olla kyllä tosi julmaa ja kovaa peliä. Katsoin tossa pari päivää sitten pätkän yhdestä venäläisestä dokkarista jossa kuvattiin venäläistä tyttöä jonka äiti oli lähettänyt pikkutyttönä balettikouluun. Siellä hiottiin niistä tytöistä lähes orjapiiskurimeiningillä baletin ammattilaisia. Opettajat haukkui niitä lihaviksi, tyhmiksi ja tarpeettomiksi. Ei ihme että osalla olikin sitten anoreksiaa sun muuta ongelmaa. Ääriesimerkki toki, mutta ei se varmaan muuallakaan ihan ruusuilla tanssimista ole. Ite tykkään siitä että tuolla meidän tunnilla on riittävästi sitä haastavuutta mutta kun kuitenkin vaan harrastuksena teen niin mun ei tarvi stressata siitä että onko mulla nyt kädet ja sormet just täsmälleen oikeassa asennossa. Hyvä jos on, mut ei maailma kaadu jos ei oo.

  3. Maria Maaton says:

    Irkkutanssin pari vuotta sitten aloittaneena on ihan pakko kysyä, että missä on ollut noin hurjat vaatimukset ensimmäiselle tunnille? Toki tietyissä liikkeissä tavoitteena on, että se jalka sinne 90 asteen kulmaan saadaan, mutta ei sen missään nimessä heti alkuun tarvitse onnistua. Meille on aina painotettu, että nostatte jalan niin korkealle kuin saatte siten, ettei polvi koukistu, ja että treenauksen myötä se jalka alkaa nousta korkeammalle.
    Harmillista, että tuollainen kurja alku vie innon koko lajista, sillä irkkutanssi on kyllä parhaimmillaan ihan älyttömän kivaa, kuten varmasti myöskin tuo aikuisbalettikin. Se kuuluu ehdottomasti lajeihin, joita haluaisin harrastaa, jos vapaita iltoja vain riittäisi. Uskoisin sen tukevan hyvin myös irkkutanssiharrastusta.

    1. Rhia says:

      Maria Maaton – Tampereella reipas kymmenen vuotta sitten muistaakseni jokin kansalaisopiston kurssi. Meno varmaan olisi nyt aika erilaista. Tuo meidän baletin ohjaaja on myös irkkutanssin ohjaaja käsittääkseni, hänen ohjauksessaan varmaan ainakin olisikin aika erilaista kuin tuo aiempi kokemus. Kuvittelisin että ohjaustyyli on hänellä sama tanssista riippumatta. Kevätnäytöksen yhteydessä näin muutamia irkkutanssiryhmien vetoja ja nekin kyllä näyttivät oikein hauskoilta.

Comments are closed.