Nyt kun shoppailen vaatteita aika harvakseltaan, on matkoilla ostoksilla käyminenkin muuttunut aika tavalla. Vintagevaatteet ovat Englannissa kalliita, joten niitä harvemmin sieltä ostan. Sen sijaan kannan nykyisin puntani mieluummin kirjakauppoihin. Waterstones on yksi parhaimpia englantilaisia kirjakauppaketjuja, enkä yleensä voi vastustaa kiusausta poiketa jossakin niistä. Kirjavalikoima kun on niissä yleensä kiinnostavampi kuin Suomessa.
Vaikka viivyimme matkalla tällä kertaa vain kaksi yötä, ehdin silti pikaisesti poiketa kirjakaupassakin. Nappasin mukaan pienen art deco-muodin oppaan sekä Carlos Ruiz Zafonin kirjan The watcher in the shadows. En ole lukenut Zafonin kirjoja aiemmin, mutta kirjan takakansikuvailu vaikutti hieman steampunk-tyyliseltä joten ajattelin kokeilla. Bongasin myös ohikulkeissa erään hyväntekeväisyyskirppiksen ikkunassa perhostaulun, joka ilostuttaa nyt olohuoneemme seinällä, mutta siitä lisää tulevassa postauksessa. Lentokentältä ostin Benefitin ripsivärin pian loppuvan, tammikuussa Lontoosta hankitun tilalle.
Kirjallisten ostosten lisäksi Englannista pitää aina tuoda paikallisia herkkuja joita ei Suomesta oikein saa. Herkkujen listalle kuuluu crumpetteja, Heinzin salaatinkastiketta (lähes kaikkia muita Heinzin kastikkeita täältä saa, paitsi tätä), porsaspiiraita, joulukakkua ja -piirakoita (sesongista riippuen toki), englantilaista pikapuuroa (erilaista kuin Suomessa), banaanijuomajauhetta jne. Crumpetit ovat eräänlaisia paksuja pannulla paistettuja pannukakkuja joissa on päällipuolella isohkoja reikiä. Crumpetit lämmitetään leivänpaahtimessa ja sivellään voilla. Joku kaunis päivä opettelen tekemään niitä itse. Joulukakku taas on ehkäpä monille tuttu Christmas pudding joka on brandyllä valeltua hedelmäkakkua. Se nautitaan lämmitettynä kerman kanssa. Joulupiirakat (mince pies) ovat vähän saman tyyppisiä kuin Fazerin hillolla täytetyt marjapiirakat, mutta niissä on hillon sijaan sisällä kuivahedelmistä tehtyä täytettä. Itse en joulupiiraista kamalasti välitä, mutta joulukakkua kyllä syön mielelläni. Se on aika voimakkaan makuista ja makeaa joten ei sitä kerralla isoa määrää pysty.
Pääsin maistamaan matkalla myös paikallista erikoisuutta, voikukista ja takiaisista tehtyä virvoketta. Isäntä kertoi että hänen lapsuudessaan sitä on kutsuttu voikukkaviiniksi, mutta pubin tarjoilija myi sen mulle siiderinä. Oikea Dandelion&Burdock valmistetaan panemalla voikukan ja jättitakiaisen juurista, mutta nykyään vastaavaa juomaa valmistetaan myös teollisista makuaineista ja korvikkeista. En ollut aiemmin kuullutkaan moisesta ja oli kyllä aikamoinen makuelämys. Maussa yhdistyivät lakritsimainen makeus ja aniksen vivahde. En osaa sen tarkemmin sitä kuvailla.
Now when I don’t really shop that much clothes, shopping in abroad has changed a lot. Vintage clothes are quite expensive in England, so I don’t really buy them there. However, I most often take my money to the book shops. Waterstones is one of the best bookstore chains in England in my opinion, and I usually can’t resist them. Selection on books is much better in them than in any shops in Finland.
Even though our trip was only two nights, I still managed to pop in one bookshop. I got small art deco fashion book and Carlos Ruiz Zafon’s book The watcher in the Shadows. I haven’t read any of his books before, but the description at the back of the book seemed a bit steampunkish, so I decided to try it. I also noticed framed butterflies in the window of charity shop when we walked by. Now it’s on our living room wall, but more about that in future post. From the airport I bought replacement for soon running out Benefit mascara, which I got in January from London.
When in England we always have to bring back some local goodies. Those goodies usually include crumpets, Heinz salad cream (you can get pretty much everything else Heinz-products here except that), pork pies, Christmas pudding and mince pies (depending on the season of course), Ready break-porridge (very different than quick porridge in Finland) bananadrink powder etc. None of those is either not available here of very difficult to find. One day I’m going to learn to make crumpets myself, so I don’t have to haul them over from England every time. I’m not that keen on mince pies, but I do enjoy my share of Christmas pudding. All though because it’s quite strong and sweet, I can’t really eat that much in one go.
I was able to try out some local speciality, beverage made of dandelion and burdock. Hubby told me that when he was a kid, people called it dandelion and burdock wine, but the waitress at the pub sold it to me as a cider. Real Dandelion&Burdock is made of dandelion and burdock roots, but nowadays they also sell drinks made of industrial flavourings and substitutes. I had never heard such thing before and I have to admit it was quite an experience to try it. Flavours combined sweetness of liquorice and freshness of aniseed. I can’t really describe it any better than that.
England baby, yeah!
Olen mielenkiinnolla ja suurella kunnioituksella seurannut kierrätyskeijuvuottasi. Uskon, että vuoden päättyessä teet siitä analyysiä ja yhteenvetoa. Olisi kuitenkin mukava tietää jo tässä vaiheessa kun (ensimmäisen) keijuvuoden loppu alkaa lähestyä, onko mielessäsi jotain sellaista mitä heti ehdottomasti tahdot hankkia kun ei tarvitse enää välttämättä suhtautua ostoksiin niin kriittisesti.
Tai nyt kun olet vajaan vuoden ajan erityisen tarkasti analysoinut tarpeitasi ja tahtotilojasi hankinnoissa, minkälaisin tuntein odotat sitä päivää kun on “lupa sortua heräteostoihin”. Onko jossakin vaiheessa tuntunut erityisen rankalta “kieltäytyä herkuista”? Esimerkiksi tällaisella ulkomaanmatkalla, jolloin vastaan olisi saattanut tulla jotakin sellaista, jota ei voi käväistä ostamassa sitten parin kuukauden päästä vaan mahdollisuus olisi vain tässä ja nyt.
Tinde – Olen itsekin tässä vuoden lähestyessä loppuaan mietiskellyt että mitä sitten tapahtuu. Olen tullut tulokseen että en oikeastaan halua mitään uutta vaatetta niin kovasti että ryntäisin alennusmyynteihin heti tammikuun alussa. Vuosi on tuntunut sujuvan kohtalaisen helposti ja oikeastaan vain pari kertaa olen joutunut pinnistelemään.
Toisaalta mietin että asetinko liian löysät rajat itselleni. Kaikki oikeasti tarpeellinenhan oli sallittujen listalla jos sitä ei käytettynä löytyisi. Mutta tarinoin näistä tarkemmin tosiaan sitten yhteenvedossa joulukuun lopussa.
biloba – Tuliaiset ovat tosiaan kiinnostavia, etenkin jos ne sisältävät muutakin kuin perusmuotivaatetta joita nyt saa kaikkialta. Meikit ja kosmetiikkakin kiinnostaa tuliaisena kun ne yleensä on jotain mitä Suomesta ei saa. Mulla tietty on englantilaiseen kulttuurin hiukan erilainen suhde kuin muualle matkustaessa tuon puolison kautta, mutta se tekee Englantiin matkustamisesta vielä jännempää koska pääsen pureutumaan paikalliseen kulttuuriin ihan eri tavalla kuin jos matkustan maahan jossa mulla ei ole sitä privaattiopasta mukana.
Minusta ainakin on kiinnostavaa lukea “arkisia” huomioita eri kulttuureista ja erityisesti englantilaisuudesta. Matkatuliaiset ovat aina inspiroivia (paitsi minun, joka tuon Lontoosta lähinnä Revlonin Colorstay -meikkivoidetta ja Mitchumin dödöä, joita ei saa enää Suomesta).
Eikä hautajaisista kirjoittamisessa ollut mitään makaaberia, kurkistus maailmaan, jonne me lukijat tuskin muuten pääsisimme. Suomalaisten into valokuvaukseen hautajaisissa jaksaa ihmetyttää, enpä olisi halunnut nähdä naamaani joka kuvakulmasta lähiomaisen haudalla.
Voikukka-takiaisjuoma kuulostaa mielenkiintoiselta. Ei ole tullut ajateltua, että nuo olisivat juoman aineksia. Matkailu avartaa sanotaan, ja vielä enemmän, jos on paikalliset olot tunteva matkakaveri. Tietysti mieluusti matkustaisi muissa merkeissä kuin hautajaisissa.
Metsäntyttö – Sen verran olen perehtynyt aikoinaan villivihanneksiin ja luonnonyrtteihin että tiesin että sekä voikukanjuurta että takiaisen juurta on käytetty aiemmin mm. luonnonlääkinnässä. Nyt perehdyin asiaan vielä vähän lisää ja näyttäisi sille että voikukasta ja takiaisista valmistettuja tuotteita kyllä löytyy ihan Suomestakin. Mm. Clipper’n valikoimissa on voikukka-takiaisteetä, Englannissa valmistettua sekin. Pitäneekin testata onko maku samanlainen. Lisäksi takiaista ja voikukkaa saa kuivattuna valmisteena esim luontaistuote-kaupoista.
Toki sitä matkustaisi mieluummin muissa merkeissä kuin hautajaisiin, mutta aina ei voi voittaa. Itse kyllä käytän minkä hyvän tekosyyn hyväksi lähteä Englantiin.