Pakkaaminen on jokseenkin jännää puuhaa. Olen elämäni aikana kokeillut erilaisia metodeja ja voin kertoa noin 12 muuton kokemuksella, että pakkaaminen samalla kun muuttoapu kantaa laatikoita jo ulos ei ainakaan ole se fiksuin ja stressisäästeliäin tapa. Tällä kertaa valittiin 2 muovilaatikon, kolmen S-marketin kestokassin ja 3-4 matkalaukun metodi. Tuo on se määrä mikä suurinpiirtein mahtuu henkilöautoon kerralla. Illan aikana pakkaamme edellä mainitut täyteen tavaraa, seuraavana päivänä pakkaamme ne autoon ja puolisen tuntia myöhemmin tyhjennämme uuden asunnon kaappeihin, tai tässä tapauksessa pääasiassa lattialle (koska säilytyshuonekalumme ovat vielä vanhassa asunnossa). Ja illalla sama alkaa alusta. Tällä hetkellä on tehtynä reilu tusina matkoja kyseisin speksein ja voin kertoa, että vanhassa kodissa se näyttää lähinnä pintaraapaisulta. Kovin stressaavaa tämä ei ole, mutta edestakaisin ajelu ja pakkaaminen alkaa kyllästyttää aika äkkiä.

Muuton aikana olen tähän mennessä löytänyt noin tusinan kadottamiani lyijykyniä, heittänyt pois yhden taidekirjan joka oli ihan kirjaimellisesti homehtunut kirjahyllyssä (epäilen että on kastunut edellisen muuton yhteydessä, koska kirjaan ei ole koskettu sen jälkeen, en siis jää kaipaamaan), ihmetellyt minne on kadonnut yksi snapsilasi neljän lasin setistä ja pohtinut miten estän lumen tulon sisälle uuteen asuntoon muuttokengissä. Lisäksi on huomattu että keittiön pöytä on rikki ja vaatii hellävaraista käsittelyä ja pohdittu miten ihmeessä pakkaamme aurinkokuntamallin muuttoa varten. Haasteena näyttäisi olevan myös löytää muuttoapulaisia, joita huvittaa kanniskella painavia kalusteita, isännän leikattu olkapää kun ei sellaista kestä. Mutta kyllä tää tästä vähitellen.

Packing is somewhat exciting thing to do. I have tried several different methods during my time and I can tell you with the experience of 12 moves, that packing while moving help carries boxes out is not the most clever and stress free way. This time we chose the method of 2 plastic boxes, three shopping totes and 3-4 suitcases. That is pretty much the amount our car can handle in one go. During the evening we pack everything full, next day we put them in the car and about half an hour later we unpack them in the new place. They go mostly on the floor because our shelving and cabinets are still in the old flat. And in the evening everything starts all over again. At this point we have made over dozen trips like that, and I can tell you that it looks only like a scratch in our old flat. It’s not very stressful, but driving back and forth and packing starts to feel old pretty quick.

During the packing I have so far found several pencils I lost, threw away an art book which literally got moldy on the self (I think it must have got wet during the previous move, since it hasn’t been touched ever since, so I won’t be missing it much), wondered what happened to one drink glass form the set of four and pondered how to prevent snow from going in the new flat with the shoes while moving. We have also noticed that our dining table has gone broken and needs delicate handling and tried to figure out how to pack our solar system. Another challenge seems to be finding moving help willing to carry heavy furniture. Hubby’s operated shoulder doesn’t really handle heavy lifting very well. But we will manage this.

Ihanan ysäriä! / Nineties charms