18/12 Englantilaisia jouluperinteitä / Finnish Christmas traditions

Olen kertonut aina silloin tällöin miten englantilaiset juhlivat joulua, mutta teenpä nyt ihan kokonaisen postauksen aiheesta.  Toisin kuin meillä täällä, Englannissa joulua juhlitaan vasta joulupäivänä, aatto on siellä aivan tavallinen arkipäivä. Perinteet ovat siellä jokseenkin erilaiset, tässä joitakin tavallisimpia englantilaisia jouluperinteitä. Poikkeuksellisesti en käännäkään tätä samaa tekstiä englanniksi vaan kerron suomalaisista jouluperinteistä. PS. Älkää unohtako pikkujouluarvontaa joka on avoinna jouluaattoon asti!

Valmistautuminen jouluun ja yleiset joulun perinteet
Jouluvalmistelut aloitetaan jo syyskuussa kun joulutavarat tulevat kauppoihin ja etenkin juuri ennen joulua ostoksilla käydään jopa yöllä. Marketithan ovat siellä auki läpi yön. Ihmiset hamstraavat ruokaa ihan hulluna, yhdellä perheellä saattaa olla esim 3-4 ostoskärryllistä ruokaa varattuna joulunpyhiksi. Jouluvanukkaan valmistus pitää aloittaa jo muutama kuukausi ennen joulua.

Englantilaisesta pantomiimista olenkin kertonut ainakin viimevuonna kun kävimme sitä katsomassa täällä Tampereella. Englantilainen pantomiimi on siis eri kuin meidän tuntema äänetön pantomiimi. Se on musiikillinen, humoristinen koko perheen satunäytelmä. Tyypilliset hahmot tarinassa ovat sankari, sankaritar, pahis, sankarin hömelö apuri ja naishahmoa esittävä miesnäyttelijä. Tarinat ovat siis aina yleensä satuun pohjautuvia ja niissä hyvä voittaa pahan lopussa. Olennaista on että yleisö saa osallistua huutelemalla näyttämölle. Esim sankaria kuuluu varoittaa kun pahis piileksii takana huutamalla “He’s behind you!” (Hän on takanasi!). Pantomiimeja esitetään aina joulun aikaan ja ne ovat tosi suosittuja. Tampereella pääsee tänä viikonloppuna katsomaan englantilaista pantoa, lisätiedot täältä.

Mistelin oksan alla suukottelu ehkä tuntuu äkkiseltään amerikkalaiselta jouluperinteeltä, mutta sitä se ei ole. Tapa on alunperin Englannista. Ei ole ihan selvää mikä tarkoitus tavalla alunperin on,  mutta mistelin uskotaan lisäävän elinvoimaa ja viriiliyttä. Mistelillä on ollut tärkeä rooli niin Skandinaavien kuin druidienkin mytologiassa. Misteliä on ollut tapana käyttää joulukoristeena sekä Englannissa että muualla Euroopassa. Misteli kasvaa usein omenapuun loiskasvina ja sen valkoiset marjat ovat myrkyllisiä ihmiselle. Joulukuvastossa misteli usein sekoitetaan piikkipaatsamaan eli orjanlaakeriin (engl. holly) jossa on punaiset marjat ja jonka lehdissä on laidoilla piikkejä.

Joulun lähestyessä Joulupukin luolat (engl. Santa’s Grotto) ilmestyvät ostoskeskuksiin. Näissä “luolissa” tai majoissa tai aidatulla alueella Joulupukki ottaa vastaan lapsia ja kuuntelee heidän lahjatoiveitaan ja antaa pikkuisia lahjoa. Joskus lapsensa voi myös kuvauttaa Pukin kanssa. Usein Pukilla on myös tonttuapulaisia. Pukit eivät kuitenkaan kiertele pitkin ostoskeskusta kuten Suomen Pukeilla on tapana. Heillä on aina tämä jouluisesti sisustettu vastaanottopiste, jossa Pukkia pääsee tapaamaan.

Joululaulujen laulaminen eli ns. Christmas carolling turuilla ja toreilla kuuluu myös englantilaisiin jouluperinteisiin. Hyväntekeväisyysjärjestöt kuten Pelastusarmeija järjestävät rahankeräyksiä joulunaikaan, niin että samalla lauletaan joululauluja kuorossa. Riippuu sitten täysin hyväntekeväisyyjärjestöstä millainen lauluvalikoima heillä on. Tyypillisiä lauluja ovat mm. Kuusen kotiin tuoda saamme (engl. Deck the halls), Juhlimaan tulkaa (engl. O Come all Ye faithful), Oi kuusipuu (engl. Oh Christmas tree) ja Kaikuu laulu enkelkuoron (engl. Hark! The herald angels sing). Katoliseen kirkkoon kuuluvat englantilaiset käyvät myös perinteisessä keskiyön messussa jota vietetään jouluaaton ja joulupäivän välisenä yönä.

Ruoka ja herkut
Joulupöytään Englannissa yleensä katetaan naudan paistia, keitettyä kinkkua (kyllä, se keitetään vedessä kattilassa), uunissa paistettu kalkkuna (joka on nykyisin korvannut perinteisemmän hanhen) johon voi laittaa jonkinlaisen yrttitäytteen (engl. stuffing), uunissa paistettuja perunoita ja palsternakkaa, keitettyjä ruusukaaleja ja herneitä, pekoniin käärittyjä englantilaisia maustettuja makkaroita (engl. pigs in blankets), “suolaista” pannukakkua (engl. yorkshire pudding) ja ruskeaa kastiketta. Jälkiruuaksi tarjoillaan jouluvanukasta (engl. Christmas pudding) tai joulukakkua. Jouluvanukas on oikeastaan mausteista hedelmäkakkua jota on marinoitu brandyssä pari kuukautta. Jouluvanukas tarjotaan lämpimänä kerman kanssa.

Muita joulunajan herkkuja ovat paahdetut kastanjat. Kastanjan kuoreen tehdään pieni viilto ja niitä paahdetaan uunissa 220 asteessa noin 15-20 minuuttia. Kuoren viilto on tärkeä jotta kastanjat eivät räjähtele uunissa. Ne nautitaan heti kuumana, mutta se vaatii vähän puuhaa sillä jokainen kastanja pitää kuoria ensin. Hyviä kastanjoita on Suomesta tosi vaikea saada. Ne ovat usein kiinalaisia ja niissä on seassa tosi paljon pilaantuneita.

Jouluisin syödään myöskin pieniä hedelmäpiiraita (engl. mince meat pie, hämäävä nimi koska piirakassa ei ole lihaa) jotka näyttävät samoilta kuin Fazerin pienet marjapiirakat. Niiden täyte on kuitenkin erilainen, ei mitään tavallista hilloa. Se on eräänlainen mausteinen, joskus jopa alkoholinen hedelmäseos jota kutsutaan nimellä mince meat. Alunperin seoksessa on ollut lihaakin, mutta ei enää satoihin vuosiin kuitenkaan.

Joulupäivä ja tapaninpäivä
Lahjat annetaan joulupäivän aamuna, koska se symboloi Jumalan antamaa lahjaa, Jeesus-lasta, joka Jouluevankeliumin mukaan syntyi jouluyönä. Joulupukin lahjat ovat joulusukassa (engl. Christmas stocking) joka on perinteisesti roikkunut takan reunalla tai sängyn päädyssä, mutta voi toki roikkua muuallakin. Jouluateria nautitaan joulupäivänä puolen päivän aikaan. Ateria alkaa paukkukarkkien (engl. Christmas crackers)  avaamisella. Paukkukarkin sisällä on paperikruunu, pieni lelu ja huono vitsi (vitsin huonous on kuulemma oleellista). Paperikruunu puetaan päähän ja sitä käytetään ainakin koko aterian ajan. Kolmen maissa televisioidaan kuningattaren puhe, joka oli aiemmin suora lähetys. Nykyisin se on nauhoitettu, eikä kuningatar kuulemma enää edes itse kirjoita puhettaan kuten ennen. Loppu päivä sitten kuulemma vaan ahdetaan ruokaa ja maataan ruokakoomassa. Päivällisaikaan jaetaan vielä toinen erä lahjoja, eli ne lahjat jotka eivät ole Joulupukilta vaan perheeltä, ne löytyvät kuusen alta. Tässäkin voi toki olla perhekohtaisia eroja, jotkut ehkä jakavat vain yhdet lahjat, mutta isännän perheessä on aina jaettu Joulupukin lahjat ja perheen lahjat erikseen.

Tapaninpäivänä (engl. Boxing day) sitten jatketaan syömistä ja ehkä käydään sukuloimassa, mutta siinä se kaikessa lyhykäisyydessään. Tapaninpäivä on muuten englanniksi boxing day koska silloin oli tapana antaa palvelusväelle joulupaketti (engl. Christmas box) jossa oli sitten joku pieni lahja tai rahaa. Tapa elää siellä edelleen niin että vaikkapa postinjakajalle tai maitopullojen jakelijalle annetaan jouluna pieni lahja, usein rahaa. Se on aina nimeltään Christmas box, riippumatta siitä missä muodossa se on. Englannissa “tapaninpäivä” ei myöskään voi koskaan olla sunnuntaisin. Jos se kalenterin mukaan osuisi sunnuntaille, se siirretään maanantaille.

englishchristmas

Paukkukarkit eli crackers /
Christmas crackers with finnish-british Christmas meal

englishchristmas1

Joulupukin luola ostoskeskuksessa Englannissa, 2010 /
Santa’s Grotto in shopping centre in England, 2010

englishchristmas2

Joulusukat jotka tein 2008 /
Christmas stockings which I made in 2008

englishchristmas3

Jopa paikalliset höyryveturi-linjat ajavat jouluisin Joulupukin erikoisia,
erityisen suosittuja etenkin lapsiperheiden kesken. /
Local steam train lines have seasonal Santa’s specials in England.

inenglish

For my Finnish readers I’m writing about English Christmas traditions, since they differ quite a lot from ours. Since most of my foreign readers are probably quite familiar with them, I’m not going to just translate that in English, but instead I’m going to tell you about Finnish Christmas traditions. They are somewhat different than English. PS. don’t forget the Christmas giveaway, which is open till Christmas Eve!

Preparing for Christmas and general traditions for the season
Shops start advertising Christmas usually around November or late October at the earliest. This is apparently quite late compared to Middle European style. We have loads of local small Christmas markets, where people sell homemade Christmas goodies and decorations. Knitted socks, ginger bread and dry cakes are the most common items to sell. Also wreaths made form pine branches are quite popular. Christmas markets are most often just one day events and they start around end of November. Bigger cities might have a longer Christmas market which lasts about 3 weeks.

We don’t really have Santa’s Grotto’s here. Often there might be Santa visiting a shopping centre or so (sometimes even with a real raindeer), but usually just circling around and handing out sweeties. But then again, we have the ultimate Santa’s Grotto at Korvatunturi. That’s where real Santa lives and works. I mean for reals, Santa doesn’t live on North Pole, c’mon.

Pikkujoulut (Little Christsmas in finnish) is a pre-Christmas party arranged at work or hobby group. I understand this doesn’t really differ much atleast from English or North American traditions. Usually Finnish parties involve traditional finnish Christmas meal and drinking, perhaps sauna or some program like band or other performer or group activities. November and early December are very busy on Christmas parties and restaurants are always fully booked.

Straw goats are traditional and very old Christmas decorations in Finland. Finnish name of Santa, Joulupukki is literally translated as “Christmas billy goat”. History of finnish Father Christmas actually started with young men dressing up as goats, scaring kids and going from house to house, eating Christmas food leftovers and begging for alcohol. In exchange for food and alcohol they promised to keep the bad spirits away by making lots of noise. Another traditional decoration is wooden Saint Thomas’ cross, which is made by cutting wood into thin curly shapes. It was suppose to protect the house during Christmas time, starting from the 21th of December which is naturally the nameday of Thomas.

Food and treats
Rice porridge is popular breakfast or desert during the season. It is similar to English rice pudding, if I understand correctly. That is served with plum and raisin soup. Tradition is that there is one almond hidden in the porridge and who ever finds it, will be extremely lucky for the whole next year. Christmas meal includes roasted ham, often topped with mustard and bread crumb crust, beetroot and carrot salad (boiled carrots and beets are chopped and mixed with apple, gherkin and onion) served with mildly vinegary whipped cream, salt cured salmon, swede casserole (rutabaga in North America), carrot and rice casserole, potato mash casserole and liver casserole. Of course there are variations to this, sometimes ham is replaced by turkey or pot roast, some like meatballs and boiled potatoes, some serve also plates of cheese and selection of sliced sausages or cold meats, and so on.

Other very traditional treats are plum pastries (usually made into star shape), which are puff pastry pasties with plum jam filling and gingerbread cookies, which are often topped with icing. Glögi is also consumed a lot during Christmas season. It is hot spiced black currant juice (sometimes spiced red wine), often flavoured with spirits, raisins and almond flakes. It’s very similar to German glühwein.

Christmas Eve, Christmas Day & Boxing Day
In Finland we celebrate on Christmas Eve. I’ve been told atleast Austria has the same tradition, unlike UK and United States. So around midday on Eve all the shops close and busses stop running. People often like to take candles or lanterns to the graveyards for Christmas. They usually do that on the morning of Eve or later during the day, before preparing the meal. Some people like to dress up formal for the meal, which is usually early evening. Some people go to sauna first and then have the meal wearing their more relaxed outfits, like t-shirts, hoodies and jersey slacks. After the meal we hand out gifts. They are either under the tree, or delivered by the Santa himself. In Finland it is traditional that the Santa actually visits families on Christmas Eve, especially the ones with kids. Often Father Christmas is played by close relative, neighbour or even hired Santa. I remember from my childhood that Santa was played by atleast my dad, granddad, Aunt’s husband and mum, who went to “check the sauna stove”, “check the cow shed” or do other small duties during Santa’s visit and MISSED THE SANTAS VISIT, unbelievable! Of course, by that time my faith in Santa was already fading away.

Some people visit relatives on Christmas Eve, some people do that on Christmas Day or Boxing Day. Christmas Day is usually just for eating more and hanging around with family and playing with your gifts. And same thing on Boxing day. Since we start the celebration already on Eve, everyone is pretty fed up about it on Boxing day, which is called Tapaninpäivä, Saint Stephen’s Day in Finland. If you are religious person, you might want to join in the church activities. On Christmas Eve morning there’s the Annunciation to the shepherds at church, following night is the Midnight mass and morning of Christmas day is the actual Christmas service. Depending on the local church it varies what kind of service they actually arrange, usually not all three. Our national church is Evangelical Lutheran church, so most churches are part of that. Other religions are in minority and you might have trouble finding their churches, even though larger cities do have small communities of other religions too.

finnishchristmas1

Äidin olkipukkikokoelma /
Mum’s straw goat collection

finnishchristmas2

Tarvinneeko tätä suomeksi selittää?/
More modern finnish tradition is to have flower arrangements with moss,
pinecones and hyacinths, amongs others. On the background you see very
traditional design of wooden candleabra. Yes, not very good for fire safety, I know,
but they are still in use.

finnishchristmas3

Tuomaanristi. /
Saint Thomas’ cross, very skillfull handcraft.

10 Comments

  1. Sylvikki says:

    Ihana postaus, kiitos! Olenkin miettinyt tuota Boxing day-nimeä, että mistä se on tullut.

    1. Rhia says:

      Sylvikki – Ole hyvä! Tämä postaus mulla olikin jo työn alla kun sain edellisen kommenttisi, mutta myös toivominen kannattaa sillä toteutan mielelläni myös toivepostauksia aina kun ehdin. Itsekin olin miettinyt boxing day-nimen taustaa, ja vihdoin tuli sekin selvitettyä.

  2. Mielenkiintoinen postaus! Neitokaisten kanssa oli tässä yhtenä aamuna juttua siitä, kuinka täällä avataan lahjat ja juhlitaan jo aattona. Se oli meille sellainen yhteinen ihmettelyn aihe, että ollaanko me suomalaiset vähän hätäisiä… kun ei malteta odottaa varsinaista juhlapäivää. Onkohan siihen tapaan ollut joskus joku hyvinkin järkevä syy… Elukoitten ruokkiminen ja lehmien lypsäminenkään ei oikein taida syyksi siihen tapaan käydä, koska hoidettaishan ne aamullakin varmaan ennen juhlintaa.

    1. Rhia says:

      Metsäntyttö – Aattona juhliminen on käsittääkseni yleistymässä ja ainakin Itävallassa joulua jo vietetään aattona, kuten kaikissa Pohjoismaissa. Ilmeisesti ei ole ihan selvää miksi pohjoismaalaiset juhlivat joulua aattona, mutta yksi mahdollinen selitys on ilmeisesti se, että ennen mekaanisen kellon keksimistä päivän vaihtuminen laskettiin auringon laskusta, ei keskiyöstä kuten nyt. Eli se mitä me nyt pidämme aattoiltana onkin entisaikain ihmisille ollut jo joulupäivä.
      Ennen kai lehmät ovat olleet suurimman osan talvesta ummessa, joten lypsäminen ei ole ollut tarpeellista, vaikka ruokkiminen toki olikin.

  3. Tuo sinun selitys lienee aika käypäinen. Enpä tullut tuotakaan lehmien ummessa olemista ajatelleeksi. Ja tuo päivän vaihtuminen tosiaan; muistan lapsena kuinka sunnuntain katsottiin alkavan jo lauantai-iltana.

    1. Rhia says:

      Metsäntyttö – Kuulostaa loogiselta kyllä tuo selitys, en muista mistä sen bongasin. Lapsena kyllä muistan itsekin miten vaikea oli käsittää ajan kulumista kun ei ymmärtänyt vielä kelloa oikein kunnolla.

  4. Hehkuvainen says:

    Hyvä ja informatiivinen postaus, kiitos. Tuo ruoan käsittämätön määrä on… no, käsittämätöntä. Itse kun en sellaista harrasta, haaskuuseen menisi suurin osa jos ostaisin tavallista enemmän ruokaa. Nauratti, kun naapureilla oli niin paljon ruokaa jouluna ettei sisälle enää mahtunut, vaan levittivät ruokansa patiolle. Maailmanpelastaja minussa itkee kun ajattelen sitä valtaisaa ruokahävikin määrää jouluna… joskin moni toki kiitettävästi kantaa kortensa kekoon ja syö itsensä ihan ähkyyn ja näin ottaa osaa ruokahävikin pienentämiseen :P.

    Jännä tuo päivän vaihtuminen – sehän on edelleenkin niin että sunnuntailisää ruvetaan maksamaan jo lauantaina kello kuuden jälkeen tehdystä työstä. Siksi kaupat yleensä sulkevat lauantaisin kuudelta, kun iltatunnit tulisivat kalliiksi. Tämä tulee varmaankin tulevaisuudessa muuttumaan, kovastihan näistä aukioloajoista ja lisistä puhutaan. Mutta tuli nyt mieleeni, kun la-su vaihdoksesta puhuttiin.

    1. Rhia says:

      Hehkuvainen – Ihmisiä aina tuntuu tämä asia kovasti kiinnostavan niin ajattelin sitten että kunnon tietopaketti ajanee asiansa. Sama juttu, vaikka mekin yritetään pitää ruokamäärä minimissä niin aina sitä silti menee jonkin verran roskiin. Isoimman ongelman aiheuttaa kinkku ja kalkkuna koska niitä ei vaan saa riittävän pienissä erissä. Ne valmiiksi kypsennetyt kinkkurullat kun ei vaan ole yhtään saman makuisia kuin harmaasuolattu kinkku ja sitä ei saa pikkuerissä kahdelle.

      Ai mä luulin että kaupat menee kiinni lauantaina kuudelta koska laki määrää niin. Asiakkaana en toki pistäisi pahakseni vaikka kaupat olisivat auki ympäri vuorokauden.

  5. Hehkuvainen says:

    Hahaa, kylläpä kirjoitin tyhmästi. Siis tietenkin kaupat ovat kiinni koska laki määrää, ei niinkään siksi että iltatunnit maksavat enemmän. Mutta luulen että se laki on tuollainen siksi että pyhän eli sunnuntain ajatellaan (tai ajateltiin) alkavan jo lauantai-iltana.

    1. Rhia says:

      Hehkuvainen – No minä vähän ihmettelinkin tätä. Mutta joo, siitä se lakikin varmaan on peräisin alunalkaen ja epäilen että “muista pyhittää lepopäivä”-llä on tämän kanssa jotakin tekemistä. Kirkkohan yllättävän paljon vielä nykypäivänä määrää muutakin elämää. Muistelen niiden nostaneen äläkän aikanaan siitäkin kun kauppojen sunnunaiaukiolo mahdollistettiin.

Comments are closed.